doggs

7.17.0 Deployment Test

7.17.0 Deployment Test7.17.0 Deployment Test7.17.0 Deployment Test7.17.0 Deployment Test

doggs

test

testing

for featured image

testing

Added for testing to create a new posts

blah

blah

“Nyt jos koskaan on hyvä muistaa, että sijoittajaviestintä on odotusten hallintaa.”

Yhteiskunta on hiljalleen avautumassa koronapandemian jäljiltä, ja kriisin akuutti vaihe alkaa olla ohi. Pandemia riehuu kuitenkin edelleen maailmalla, eikä tilanne Suomessakaan ole täysin menneen talven lumia. Vaikka akuuttiin kriisiviestintään ei ehkä enää olekaan tarvetta, tuottaa koronan jälkeinen aika haasteita myös sijoittajaviestinnälle. Business Director Minna Avellan Inderesiltä jakaa omat neuvonsa sijoittajaviestintään epävarmuuden jatkuessa.

Koronakriisin akuutti vaihe alkaa olla ohi ja yhteiskunta avautuu hiljalleen, miten sijoittajaviestinnässä tulisi huomioida tämä “koronan jälkeinen aika”?

Sijoittajien näkyvyys yhtiöiden taloudelliseen kehitykseen on tällä hetkellä poikkeuksellisen huono, sillä suuri osa yhtiöistä veti koko vuotta koskevan ohjeistuksensa keväällä pois. Sijoittajat janoavat tietoa siitä, missä juuri tällä hetkellä mennään. Monet yhtiöt ovat järjestäneet viime aikoina aktiivisesti verkkotapaamisia sijoittajien kanssa, mutta eivät kaikki. Loppujenkin pitäisi aktivoitua.

Sijoittajat arvostavat sitä, että yhtiö kertoo mahdollisimman avoimesti, miltä tilanne näyttää juuri nyt yhtiön kannalta ja miten se mallintaa tulevaisuutta. Millä tavoin se on varautunut erilaisiin kehityskulkuihin ja millaiseen lopputulokseen niissä päädytään. Sääntelykin edellyttää, että pörssiyhtiön on kerrottava esitetyn ennusteen lähtökohtana olevista taustaoletuksista tai -edellytyksistä. Pelkkä ennusteen antaminen ei ole riittävää.

Tässä tilanteessa myös riskienhallinta ja liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavat keskeisimmät riskit kiinnostavat.

Onko joitakin konkreettisia keinoja joiden avulla sijoittajien ja sidosryhmien luottamusta voisi viestinnällä palauttaa?

Avoimella, läpinäkyvällä, rehellisellä ja aktiivisella viestinnällä. Kompensoimalla viestinnän aktiivisuudella sitä, ettet pysty antamaan normaalilla tarkkuudella näkymiä. Sijoittajia kuitenkin rauhoittaa, jos yritys osoittaa suhtautuvansa realistisesti tilanteen vakavuuteen sekä olevansa varautunut eri skenaarioihin.

Esimerkiksi Kone antoi tulosvaroituksen muiden joukossa maaliskuussa, mutta erottui selkeästi edukseen antamalla saman tien uudet liiketoimintanäkymät. Liikevaihdon osalta yhtiö antoi kolme vaihtoehtoista kehityspolkua ja niihin liittyvät taustaoletukset. Oikaistun liikevoittomarginaalin yhtiö arvioi joko laskevan jonkin verran tai olevan vakaa. Lisäksi yhtiö avasi, mitkä tekijät vaikuttavat kannattavuuden kehitykseen. Sijoittajia ei jätetty tyhjän päälle missään vaiheessa.

Tällainen lähestymistapa herättää luottamusta ennen kaikkea siitä, että yhtiö on selvittänyt huolella vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja varautunut liiketoiminnassaan erilaisiin skenaarioihin.

Entä millaisia asioita sijoittajaviestinnässä tulisi nyt erityisesti välttää?

Kuoreen vetäytyminen on tässä tilanteessa väärä strategia. Viesti sijoittajille mieluummin liian paljon kuin liian vähän. Tee tilannepäivityksiä aktiivisesti. Sijoittajat myyvät nyt herkimmin yhtiöitä, joiden tilanteeseen heillä ei ole näkyvyyttä. Mitä vähemmän yhtiö itse antaa tietoa, sitä enemmän asioista vähemmän perillä olevat tahot täyttävät tietotyhjiötä ja sitä sekavammalta tilanne näyttää. Nyt jos koskaan on hyvä muistaa, että sijoittajaviestintä on odotusten hallintaa. Markkinat kyllä luovat odotukset joka tapauksessa, mutta yhtiöiden tehtävä on hallita niitä.

Älä anna lupauksia, joita et pysty pitämään. Kommentoi näkymiä vain sille aikavälille, mihin nykyisessä tilanteessa on realistista nähdä. Kompensoi viestinnän aktiivisuudella sitä, ettet pysty antamaan normaalilla tarkkuudella näkymiä. Ota tavoitteeksi, että läpinäkyvyytesi ansiosta sijoittajat luottavat yhtiöösi on enemmän kriisin jälkeen kuin sitä ennen.

Ole realisti. Paha virhe on nyt uskotella sijoittajille tämän olevan muutaman kuukauden hidaste ja syksyllä kaikki on normaalia. Kukaan ei tiedä, kuinka syvä ja pitkä kriisistä tulee, eikä pörssiyhtiö ole lähtökohtaisesti asiantuntija pandemioiden ennustamisessa. Sijoittajia kuitenkin rauhoittaa, jos yritys osoittaa suhtautuvansa realistisesti tilanteen vakavuuteen sekä olevansa varautunut eri skenaarioihin.

Korona on vaatinut monelta yritykseltä vaikeita päätöksiä ja sopeuttamistoimia tehdään edelleen, miten näistä tulisi viestiä sijoittajille?

Lomautus- ja muita sopeuttamisuutisia on tullut tänä keväänä, mutta ei ainakaan toistaiseksi samanlaisella voimalla kuin vaikka finanssikriisin yhteydessä. Nämä ovat aina ikäviä uutisia, mutta välttämättömiä yhtiöiden tulevaisuuden ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisen kannalta ja siten totta kai kiinnostavat myös sijoittajia. Yhtiön pitäisi kuvata mahdollisimman avoimesti pandemian vaikutuksia liiketoimintaan, ja miten se sopeuttaa toimintaansa tässä tilanteessa.

Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, missä järjestyksessä asioista kerrotaan. Arvioinnin perustana on se, mitä on aiemmin kerrottu ja mitä johtopäätöksiä sijoittajat voivat tehdä jo julkistettujen tietojen perusteella. Jos yhtiö kertoo lomauttavansa koko henkilökuntansa, lienee melko selvää, ettei yhtiö tule yltämään antamaansa paranevaa liikevoittoa ohjeistavaan ennusteeseensa. Eli ensin tulosvaroitus, sitten korjaavat toimenpiteet. 

Kuinka koronan heikentämästä tuloksesta tulisi viestiä ja miten heikosta tuloksesta huolimatta sijoittajiin saadaan luotua uskoa ja luottamusta tulevaan?

Sijoittajaviestintä on odotusten hallintaa, ja sijoittavat inhoavat yllätyksiä. Myönnä epäonnistumiset välittömästi, mutta kerro samaan hengenvetoon miten ongelmat korjataan. Älä siirrä ongelmia yhtiön omistajille, vaan ota niistä vastuu.

Ole optimisti pitkästä aikavälistä. Muistuta pitkästä aikavälistä ja ohjaa sijoittajien katseita myös kriisin jälkeiseen aikaan. Mikä toimintaympäristössä muuttuu pysyvästi? Miksi yrityksenne tulee vahvempana ulos kriisistä?

sijoittajaviestintä

Pitkäjänteistä sijoittajaviestintää ei kannata hylätä koronan takia

Koronakriisin akuutti vaihe on ohi, mutta monessa yrityksessä kriisi jatkuu muodossa tai toisessa vielä pitkään. Sopeuttamistoimet, uusiksi menneet ennusteet ja rajoitusten aiheuttamat ongelmat takaavat sen, että monen viestijän työ koostuu lähinnä kriisiviestinnästä.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että tämäkin kriisi väistyy joskus. Silloin koronaviruksen vuoksi tauolle jääneet keskustelut käynnistyvät jälleen.

Vaatimukset vastuullisuudesta eivät ole kadonneet

Vielä vuoden vaihteessa tämän vuoden isona aiheena oli vastuullisuus. Vastuullisuusviestintä ja yritysten vastuullisuussuunnitelmat on nähty tärkeänä osana yhteisen vihollisen, ilmastonmuutoksen vastustamisessa. Yrityksiltä vaaditaan nyt tekoja ja selkeitä suunnitelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Cisionkin kirjoitti vuodenvaihteessa tekstin aiheesta.

Vastuullisuus ei kuitenkaan koske ainoastaan ilmastoa, vaan myös tasa-arvoa. Vaatimukset esimerkiksi hallitusjäsenten diversiteetistä ja sukupuolesta on käynyt kiivaana jo vuosia. Yhdysvaltojen tämän hetken tapahtumat korostavat, että tasa-arvo ei vielä länsimaissakaan ole valmis ja ihmisten välistä tasa-arvoa koskevat vaatimukset myös yrityksiä kohtaan tulevat luultavasti lisääntymään.

Koronakriisi on hetkeksi vaientanut keskustelut aiheista, mutta kriisin hiljalleen väistyessä, ne nousevat varmasti uudelleen esiin.

Mitä sijoittajaviestijän kannattaa tehdä?

Sijoittajaviestinnän kannalta on tärkeää muistaa, että pitkäjänteistä sijoittajaviestintää esimerkiksi vastuullisuus tai tasa-arvoteemoista ei kannata hylätä koronakriisin takia. Kriisiviestintä täytyy hoitaa läpinäkyvästi ja kunnialla läpi, mutta jo aiemmin aloitettuja vastuullisuushankkeita tai viestintää ei kannata lopettaa. Kun kriisin akuutti vaihe on ohi, ne kannattaa jälleen nostaa aktiivisesti keskusteluun.

Yrityksen arvot ja niistä viestiminen aktiivisesti sijoittajille ja eri sidosryhmille ovat myös asioita, joista kannattaa pitää kiinni myös vaikeampina aikoina. Sijoittajat arvostavat läpinäkyvyyttä ja arvojen mukaan toimimista. Yritys, joka pystyy viestimään avoimesti vaikeinakin aikoina ja samalla pitää kiinni omista arvoistaan, osoittaa luotettavuutensa.

Yhteenveto

Kuten Bravuran Anu Kuula totesi vieraskirjoituksessaan vuoden vaihteessa, sijoittajaviestintä ei ole muusta viestinnästä erillinen saareke. Kriisin aikana viestinnän ja sijoittajaviestinnän tulisikin tehdä entistä tiukemmin yhteistyötä, jotta kriisitoimien lisäksi myös yrityksen arvot, sijoittajatarina ja pidemmän aikavälin viestintätavoitteet saataisiin pidettyä sidosryhmien mielessä.

pitchaaminen vai lehdistötiedote

Pitchaaminen vai tiedote – kumpaa kannattaa suosia?

Monelle viestinnän ammattilaiselle lehdistötiedotteen kirjoittaminen ja jakelu räätälöidyille toimittajalistoille sujuu jo rutiinilla. Toisaalta henkilökohtaisempi lähestyminen, eli pitchaaminen saattaa tuntua edelleen vieraammalta lähestymistavalta, kun halutaan saada näkyvyyttä mediassa. Henkilökohtaiset suhteet ja pitchaaminen ovat kuitenkin yleistyneet etenkin kansainvälisellä PR-kentällä ja käytäntö on rantautunut myös Suomeen.

Jos kaipaat apua pitchaamiseen, täältä pääset lataamaan 10 pitchausvinkkiämme.

Mistä sitten tietää, milloin suosia lehdistötiedotetta ja milloin henkilökohtaisempaa pitchausta? Tässä muutama vinkki.

Suosi lehdistötiedotetta, kun…

…organisaatiollanne on selkeä uutinen jaettavaksi

Kun jotain tärkeää tapahtuu ja organisaatio haluaa tiedottaa siitä näkyvästi ulospäin, kannattaa suosia lehdistötiedotetta. Lehdistötiedote on selkeä formaatti, jonka avulla yrityksen on helppo jakaa uutiset sekä omille sidosryhmilleen että medialle. Kun on tapahtunut jotakin spesifiä, jonka haluat jakaa samalla kertaa suurelle yleisölle, suosi lehdistötiedotetta.

…haluat pitää uutisoinnin tiukemmin omissa käsissänne

Ensinnäkin kannattaa muistaa, että toimituksen valitsemaan uutisoinnin sävyyn tai näkökulmaan ei juurikaan pysty vaikuttamaan. Parhaat mahdollisuudet tähän on kuitenkin lehdistötiedotteen avulla. Kun laadit aiheesta valmiiksi uutismaiseen muotoon kirjoitetun lehdistötiedotteen sitaatteineen, on uutisella hyvät mahdollisuudet tulla julkaistuksi jopa sellaisenaan. Varmista lehdistötiedotteesi oikea rakenne lehdistötiedotetyökalullamme.

…toimittajat ovat vain yksi tavoittelemanne yleisö

Jos haluat uutiselle tai aiheelle lukijoita ja näkyvyyttä myös omissa kanavissanne, kuten blogissanne tai sosiaalisessa mediassa, on lehdistötiedote edelleen toimivin formaatti. Lehdistötiedote on helppo julkaista monessa kanavassa ja formaatissa. Hyvä lehdistötiedote on sellainen, jonka lukeminen on miellyttävää myös lopulliselle kohdeyleisölle, ei pelkästään toimittajalle tai omille sidosryhmillenne.

Suosi henkilökohtaista pitchausta, kun…

…sinulla on mielessäsi laajempi juttuaihe tai kokonaisuus

Jos mielessäsi on jokin laajempi, ei ainoastaan omaa organisaatiotanne koskeva (mutta kuitenkin siihen liittyvä) aihe, kannattaa oikeaa mediaa tai toimittajaa lähestyä henkilökohtaisemmalla viestillä ja ehdottaa jutun tekemistä tästä aiheesta. Tällöin toimittaja valitsee itse, miten aihetta lähestyy ja itse ideakin saattaa hieman muuttua matkalla. Luultavasti aiheen ehdottajana organisaationne pääsee kuitenkin mukaan juttuun esimerkiksi haastateltavana.

…haluat tarjota organisaationne asiantuntemusta toimittajan käyttöön

Organisaatioonne tai yritykseenne mahtuu monenlaista asiantuntemusta, josta myös toimittajat voivat hyötyä. Kannattaa myös muistaa, ettei asiantuntemuksella aina tarkoiteta toimitusjohtajaa tai muuta johtoryhmän jäsentä. Myös toimihenkilöiden tai niin sanottujen rivityöntekijöiden keskuudesta löytyy varmasti monenlaista asiantuntemusta.

Jos haluat tarjota toimittajalle henkilöstönne asiantuntemusta, kannattaa taustatyö tehdä huolella. Etsi toimittaja tai media, joka kirjoittaa esimerkiksi toimialanne asioista tai muista juuri teidän asiantuntemustanne läheltä liippaavista aiheista. Lähesty sitten toimittajaa henkilökohtaisella viestillä, jossa esittelet asiantuntijanne ja kerrot, että annatte mielellänne kommentteja ja tietämystä toimittajan käyttöön. Tällaisella sisällöllä rakennatte organisaationne asemaa ajatusjohtajana.

…haluat rakentaa henkilökohtaisemmat suhteet toimittajaan

Kun lähestyt toimittajaa henkilökohtaisilla pitchauksilla säännöllisesti, jäät paremmin mieleen. Jos vielä onnistut toimittamaan kohdennettuja ideoita ja tarjoamaan konkreettista ja luotettavaa asiantuntemusta toimittajan käyttöön, saat varmasti rakennettua henkilökohtaisen suhteen kyseiseen toimittajaan. Tällöin toimittaja kääntyy puoleesi luultavasti myös tulevaisuudessa työstäessään organisaatioonne tai sen toimialaan liittyvää juttua.

Tästä syystä omien ideoiden ja asiantuntemuksen pitchaaminen sinnikkäästi on tärkeää. Et ehkä saa jokaista ideaasi läpi mediaan tai toimittaja ei juuri sillä hetkellä kaipaa alaasi liittyvää asiantuntemusta, mutta sinnikkäällä ja laadukkaalla pitchaamisella kova työ varmasti palkitaan pitkällä tähtäimellä.

Kaipaatko apua ja vinkkejä juttuideoiden pitchaamiseen? Lataa täältä 10 kohdan vinkkilistamme parempaan pitchaamiseen.

markkinointiviestintä ja sen kehittäminen

Mitä toimittajat toivovat viestijöiltä korona-aikana?

Julkaisimme hiljattain vuosittaisen State of the Media -tutkimuksemme. Median tilanteesta ei vuonna 2020 voida puhua mainitsematta koronapandemiaa, joten lähetimme toimittajille vielä erikseen kysymyksiä covid-19 -tilanteeseen liittyen.

Pääset lataamaan koko State of the Media 2020 -tutkimuksen täältä.

Mitä toimittajat sitten toivovat viestinnän ammattilaisten ymmärtävän korona-ajan tiedottamisesta? Tässä muutamia vastauksia.

Ota yhteyttä sähköpostitse – varsinkin nyt

Kuten jo tässä artikkelissa totesimme, toimittajat eivät kaipaa viestijöiden puhelinsoittoja. He haluavat vastaanottaa yhteydenotot sähköpostitse. Tutkimuksestamme tuli ilmi, että varsinkin nyt koronapandemian aikana sähköposti on ylivoimainen yhteydenottotapa. Toimituksissa on kiire ja toimittajat haluavat mieluiten käydä yhteydenotot läpi itse valitsemanaan ajankohtana.

Kun siis lähestyt toimittajaa, käytä sähköpostia. Etenkin nyt.

Koronaan liittyvät uutiset menevät muiden edelle

Vaikka toimittajat ovatkin tietoisia yleisön koronaväsymyksestä, menevät koronaan liittyvät aiheet yhä muiden aiheiden edelle. Etenkin valtakunnallisissa medioissa korona hallitsee keskustelua voimakkaasti, eivätkä pienemmät uutiset välttämättä nouse esille lainkaan. Jos organisaatiollanne on jokin koronaan liittyvä uutinen, kannattaa se hyödyntää. Tutkimuksemme mukaan toimittajat kaipaavat etenkin positiivisen näkökulman tarjoavia yhteydenottoja. Jos organisaationne on esimerkiksi mukana auttamassa riskiryhmiä tai muuten kehittänyt yhteisöllisiä toimintatapoja koronakriisin aikaan, siitä kannattaa kertoa.

Tähän liittyy kuitenkin myös varoituksen sana: toimittajat eivät halua yhteydenottoja, joissa organisaatio pyrkii mauttomalla tavalla hyötymään koronasta tai lisäämään omia voittojaan kriisillä.

Myös muita aiheita kaivataan, etenkin paikallisesti

Koronakriisi on hallinnut mediakenttää jo niin pitkään, että yleisö kaipaa myös muuta. Toimituksilla ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeeksi resursseja muiden juttuideoiden kehittämiseen koronauutisoinnin ohella. Siksi viestinnän ammattilaisten ei kannata epäröidä muidenkaan aiheiden pitchaamista tai niistä tiedottamista. Tutkimuksemme mukaan toimittajat kaipaavat etenkin paikallisia uutisia, jotka liittyvät johonkin muuhun kuin koronaan.

Viestijöiltä vaaditaan nyt kärsivällisyyttä

Koska koronapandemia ja siihen liittyvä uutisointi pitävät toimittajat kiireisinä, vaaditaan viestijöiltä kärsivällisyyttä. Tutkimukseemme osallistuneet toimittajat kertovat, että toisinaan yhteydenottoon palaamiseen saattaa kulua useita päiviä. Odota siis rauhassa. Voit halutessasi lähettää myös uuden muistutusviestin, jos vastausta ei ala kuulua. Älä kuitenkaan pommita toimittajaa päivittäisillä sähköposteilla. Yksi muistutus on tarpeeksi, jos et saa vastausta, jatka eteenpäin.

Vuosi 2020 on tuonut viestinnälle ja medialle paljon haasteita, eikä ainoastaan koronaviruksen vuoksi. State of the Media 2020 -tutkimuksemme tarjoaa perusteellisen katsauksen median tilanteesta vuonna 2020. Pääset lataamaan tutkimuksen täältä.

kriisiviestintä

Viestijä, syyllistytkö näihin virheisiin?

Cisionin vuosittaisessa State of the Media -tutkimuksessa nousi jälleen tänä vuonna esiin muutamia asioita, joita toimittajat viestijöiltä toivoisivat. Etenkin juttuaiheita pitchatessaan moni viestijä voisi parantaa mahdollisuuksiaan näkyvyyteen melko pienilläkin muutoksilla.

Ennen kuin lähestyt toimittajaa seuraavan kerran, varmista ettet syyllisty ainakaan näihin yleisiin virheisiin.

Otat yhteyttä puhelimella

Vuodesta toiseen toimittajat kertovat sähköpostin olevan heille mieluisin yhteydenottoväline. Sähköpostin avulla ajanhallinta on helpompaa, sillä toimittajat voivat itse päättää, milloin käyvät saamiaan juttuaiheita läpi. Lisäksi sähköpostissa tarvittavat tiedot säilyvät tallessa paremmin kuin puhelimitse kuullut tiedot. Puhelimitse tulleet lähestymiset koettiin häiritsevinä, sillä puhelut saattavat tulla huonolla hetkellä.

Kun siis seuraavan kerran pitchaat aihettasi toimittajalle, lähesty häntä soittamisen sijaan sähköpostitse.

Et tee taustatutkimusta

Tänä vuonna globaali State of the Media -tutkimuksemme paljasti, että vain 1 prosentti toimittajista on sitä mieltä, että suurin osa pitchauksista sisältää heille relevanttia tietoa. Toimittajien sähköpostit siis täyttyvät tiedotteista ja pitchauksista, jotka eivät ole heille hyödyksi.

Ennen kuin lähestyt toimittajaa, ota selvää julkaisusta, jossa hän työskentelee sekä kyseisen median kohdeyleisöstä. Pyri sitten miettimään objektiivisesti, miksi aiheesi pitäisi kiinnostaa juuri tätä yleisöä. Muista, että pitchaamisessa laatu korvaa määrän.

Et perustele, miksi aiheesi kiinnostaisi toimittajan yleisöä

Tutkimuksemme mukaan toimittajat toivovat, että viestijät ymmärtäisivät paremmin heidän kohdeyleisöään. Yllä mainittu taustatutkimus onkin yksi keino parantaa suhteita toimittajiin. Pelkkä taustatutkimus ei kuitenkaan riitä. Muista myös selkeästi kertoa viestissäsi tai tiedotteessasi, miksi toimittajan ja tämän kohdeyleisön tulisi kiinnostua uutisestasi. Kyselyymme vastanneet toimittajat kertoivat monen viestijän kuitenkin kertovan viestissään lähinnä se, miten uutisen julkaiseminen tarkoittaisi heidän organisaatiolleen.

Jos tavoittelet toimittajan huomiota, muista kertoa, miten toimittaja hyötyy jutun julkaisusta.

Mitä juttuaiheiden pitchaamisessa sitten tulisi ottaa huomioon?

Tässä muutama vinkki:

  • Kirjoita uutiskoukku mielellään jo viestin aihekenttään
  • Pidä viestisi tiiviinä
  • Laita viestiisi mukaan linkkejä ja lisätietoja tarjoavia liitteitä
  • Lähetä viesti vain tarkkaan valituille medioille, joiden aihepiireihin oma uutisesi sopii
  • Muista myös kertoa, miksi aiheesi on kiinnostava toimittajan yleisön kannalta

Tarvitsetko lisää vinkkejä parempaan pitchaukseen tai haluatko tietää, mitä toimittajat todella odottavat viestijöiltä vuonna 2020, koronakevään keskellä? Lataa tästä vuoden 2020 State of the Media -tutkimuksemme.

viestintätaidot vuonna 2020

Onko koronasta pakko viestiä? Vinkkejä poikkeusajan viestintään

Poikkeuksellinen ja epävarma tilanne jatkuu Suomessa edelleen. Itse sairauden ja sen hillitsemisen lisäksi keskustelu käy kuumana myös tilanteen talousvaikutuksista. Keräsimme tähän blogipostaukseen lisää vinkkejä poikkeusolojen viestintään.

Olemme aiemmin julkaisseet asiantuntijoiden haastatteluja kriisiviestinnästä ja IR-viestinnästä poikkeusolojen aikaan. Pääset lukemaan tekstit alla olevista linkeistä.

Juhana Harjun haastattelu kriisiviestinnästä

Riitta Laineen haastattelu kriisiviestinnästä

Sari Lounasmeren haastattelu IR-viestinnästä poikkeusoloissa.

Mutta sitten itse asiaan. Tässä muutamia vinkkejä viestintään koronaviruksen aikaan.

1. Keskusteluun ei tarvitse osallistua väkisin, jos se ei istu brändiin.

Mediakeskustelu tuntuu pyörivän pelkän koronaviruksen ympärillä ja ymmärrettävästi se vaikuttaa myös yritysten viestintään. Jos sinulla on aiheesta sanottavaa ja jos se sopii yrityksesi brändiin, voit toki hyödyntää poikkeustilannetta näkyvyyden kasvattamiseen esimerkiksi tiedotteiden avulla. Älä kuitenkaan yritä väkisin. Keskusteluun ei tarvitse eikä kannata osallistua, jos mitään oikeaa sanottavaa ei ole.

2. Viesti toiminnan jatkumisesta positiiviseen sävyyn.

Sekä asiakkaat että yritykset ovat tällä hetkellä hankalassa tilanteessa, mutta julistamalla suureen ääneen ja näkyvästi, että yritys on isoissa vaikeuksissa, karkotat loputkin sidosryhmät entistä kauemmaksi. Pidä viestinnän sävy positiivisena ja ilmaise selkeästi, että toiminta jatkuu. Tämä ei tarkoita, etteikö vaikeistakin asioista saisi puhua, mutta viestinnän sävyä kannattaa miettiä tarkkaan.

3. Ole avoin ja inhimillinen.

Viestinnän sävy kannattaa pitää positiivisena, mutta yleisesti ottaen viestintää kannattaa lisätä. Viesti avoimesti organisaation toiminnasta ja sopeutumisesta uuteen tilanteeseen. Epävarmana aikana asiakkaat ja muut sidosryhmät kaipaavat ennen kaikkea tietoa. Inhimillisyys on myös tärkeää, pidä viestintäsi sävy empaattisena, äläkä ainakaan väheksy kriisin vaikutuksia tai asetu sen yläpuolelle.

4. Toimittajat kaipaavat faktoja ja aitoutta.

Juuri nyt tiedotteita voi olla normaalia vaikeampi saada läpi mediassa, etenkin jos aiheet eivät liity millään tavalla käsillä olevaan kriisiin. Toki merkittävistä asioista kannattaa kuitenkin tiedottaa. Huhujen ja valeuutisten aikana toimittajat kaipaavat nyt ennen kaikkea tarkistettuja faktoja ja aitoutta. Jos osallistut koronakeskusteluun, muista tarjota toimittajille jotakin konkreettista: aitoja tarinoita, tutkimustuloksia, käynnistettyjä hankkeita.

5. Harkitse tarkkaan viestintäsi sävyä

Jokaisella brändillä on oma sävynsä viestiä asioista ja sen säilyttäminen on tärkeää. Tästä huolimatta sävyä kannattaa nyt miettiä kahdesti etenkin toimittajia lähestyttäessä. Liian kevyt tai humoristinen sävy ei vakavan asian yhteydessä toimi, vaikka olisitkin muuten tottunut viestimään siten. Nyt kannattaakin etsiä tasapainoa, jotta et viestinnälläsi loukkaisi muita.

6. Toimitusjohtaja ei ole aina paras viestinviejä.

Kriisitilanteessa kannattaa miettiä tapauskohtaisesti, kenen välitettäväksi viesti kannattaa antaa. Toimitusjohtaja ei nimittäin aina ole oikea henkilö tähän. Etenkin empaattisuutta korostavassa viestinnässä kannattaa miettiä myös muita vaihtoehtoja, kuten henkilöstöjohtajaa tai vaikka yrityksen pitkäaikaisinta työntekijää. Henkilö kannattaa valita tavoiteltavan yleisön mukaan.

7. Ole empaattinen, avoin ja huomioi kaikki osapuolet

Moni yritys joutuu nyt lomauttamaan henkilöstöään ja sekä työntekijät että työnantajat joutuvat sopeutumaan nopeasti muuttuvaan epävarmaan tilanteeseen. Etenkin sisäisessä viestinnässä kannattaakin muistaa empaattisuus ja avoimuus. Mitään ryhmää ei myöskään saa jättää viestinnän ulkopuolelle. Jos mahdollista, kerro mahdollisimman rehellisesti yrityksen tilanteesta myös työntekijöille ja muille sidosryhmille – ketään unohtamatta.

8. Kaikkien ei tarvitse päästä ääneen – älä käytä pandemiaa keinona haalia lisää julkisuutta.

Juuri nyt ei ole välttämätöntä päästä median, vaan on ihan sallittua keskittyä omille sidosryhmille, työntekijöille ja asiakkaille viestimiseen. Pandemiaa ei kannata yrittää hyödyntää näkyvyyden haalimiseen, ellei organisaationne jollakin tavalla ole mukana virusta torjumassa.

9. Valmistaudu tulevaan.

Juuri nyt on hyvä aika pitää yhteyttä asiakkaisiin ja työntekijöihin. Säännöllinen ja vahva viestintä sidosryhmille auttaa pitämään brändisi arvoa yllä. Ole kuitenkin valmis myös tulevaan ja laadi suunnitelma tai strategia, jonka otatte käyttöön tilanteen palautuessa normaaliksi.

10. Mitä personoidumpi kampanja, sen parempi.

Nyt ei kannata lähettää lehdistölle tiedotteita yleisistä aiheista, kuten uuden myymälän avaamisesta tai käyttämästänne teknologiasta (ellei se liity koronaan). Pitchausten pitää olla laadukkaita ja personoituja juuri niihin julkaisuihin, joista tavoittelet näkyvyyttä. Esimerkiksi sopiviin erikoisalojen lehtiin kannattaa nyt lähettää personoituja pitchauksia ja vastaavasti unohtaa suurimmat päivälehdet.

“Avoin viestintä huonoistakin asioista luo luottamusta”

Koronaepidemia on syössyt talouden epävarmuuden aikaan ja nyt eletään monella tavalla haastavaa aikaa myös sijoittajaviestinnän kannalta. Moni yritys joutuu viestimään lomautuksista ja pohtimaan samalla yhtiökokousjärjestelyjä. Kysyimme Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmereltä, millaista tietoa sijoittajat nyt pörssiyhtiöiltä odottavat.

Mikä mielestäsi on erityisen tärkeää muistaa sijoittajaviestinnässä nyt koronaepidemian aikana?

Näkymät ovat kaikilla sumuisia, mutta epävarmoina hetkinä sijoittajat arvostavat viestintää enemmän kuin koskaan. On ymmärrettävää, että tulevaisuudesta ei voi tietää, mutta kaikki se mitä osataan sanoa, kannattaa sanoa. Läpinäkyvyyttä arvostetaan.

Millaista tietoa sijoittajat nyt yrityksiltä kaipaavat?

Sijoittajat kaipaavat tietoa koronakriisin vaikutuksista yhtiöön. Kaivataan aikaisempaa enemmän tietoa yrityksen alihankintaketjuista ja eri maantieteellisten alueiden roolista. Sijoittaja haluaa hahmottaa, minkälainen vaikutus eri alueiden eristyksellä on yhtiön omaan tekemiseen, alihankkijoihin, tavarantoimittajiin ja asiakkaisiin. Vaikka vaikutuksia ei tiedettäisi, jo asiayhteyksien avaaminen auttaa. Esimerkiksi Coca-Cola kertoi jo aikaisessa vaiheessa, että heillä light-juomien makeutusaine tulee Kiinasta. On myös tärkeä nostaa esille mittaluokkia, jotta pienet asiat eivät ylikorostu. Ongelmat on tärkeä tuoda esille viipymättä. Avoin viestintä huonoistakin asioista luo luottamusta.

Onko yrityksen hyvällä viestinnällä mahdollisuutta vaikuttaa osakekursseihin tai sijoittajien odotuksiin tällä hetkellä?

Nopeasti muuttuvassa epävarmassa tilanteessa yrityksen viestinnällä on suuri merkitys. Kriisitilanteessa markkinoilla on tavallista enemmän huhuja. Jos yritys itse aktiivisesti kertoo asioista, ei huhuille jää tilaa. Hyvä viestintä mahdollistaa oikean arvonmäärityksen eli mahdollisimman oikean osakekurssin. Osakkeenomistajat arvostavat tätä suuresti. Mikäli viestintä ei ole ollut ajan tasalla ja tulee suuria yllätyksiä, osakekurssi helposti ylireagoi, kun pettyneet sijoittajat luopuvat omistuksesta samanaikaisesti. Tällaisissa tilanteissa viestintä on epäonnistunut.

Tuleeko mieleesi asioita, joita yritysten tulisi IR-viestinnässään juuri nyt ehdottomasti välttää?

Nytkään ei pidä ylikorostaa hyviä uutisia. Sijoittajat arvostavat rehellistä, vastuullista viestintää, jossa kerrotaan avoimesti sekä hyvät että huonot uutiset oikeassa mittakaavassa.  Pieniä hyviä uutisia ei pidä liioitella positiivisen reaktion toivossa, ei nyt eikä muulloinkaan.

Miten suomalaiset pörssiyhtiöt ovat mielestäsi hoitaneet viestinnän nyt poikkeusaikoina? Mikä on hyvää ja löytyykö jotakin kehitettävää?

Moni yhtiö on pitänyt osakkeenomistajia hienosti tietoisena muutoksista. Uusiakin kanavia on otettu käyttöön. Yhtiöitä näkyy aikaisempaa enemmän ja aktiivisemmin sosiaalisen median kanavissa ja myös videot näkyvät aikaisempaa enemmän. Osa yhtiöistä on tehnyt onnistuneita koosteita kysytyimmistä kysymyksistä ja koronakriisin vaikutuksista yhtiöön. Kriisi on iskenyt voimakkaasti tiettyihin toimialoihin kuten liikenne-, matkustus- ja ravintolatoimintaan ja palvelusektoriin ylipäätään. Näiden yhtiöiden joukossa nähdään viestinnässä sekä isoja onnistumisia että unohduksia. Osalla yhtiöistä hätä on ollut niin suuri, että osakkeenomistajat ovat saaneet uutisista kuulla asioita, joita olisivat toivoneet lukevansa yhtiön pörssitiedotteena tai muuten yhtiön sijoittajaviestinnän kautta. Näin ei saisi tapahtua.

Millaista kommunikaatiota sijoittajat nyt yrityksiltä kaipaavat – onko se perinteistä pörssitiedottamista, uusien kanavien käyttöönottoa vai jotakin muuta? 

Osakkeenomistajat ovat tottuneet tiettyjen yhtiöiden kohdalla tiettyihin kanaviin, joten vanhoja muotoja ei kannata unohtaa. Pörssitiedotetta kannattaa käyttää, jos suinkin tuntuu, että siihen olisi aihetta. Yhä useampi sijoittaja on ruudun ääressä ja seuraa myös sosiaalisen median kanavia. Videoita voi hyödyntää ja sijoittajilta voi myös kerätä kysymyksiä ja julkaista niihin vastauksia.

Erityisesti toivon, että yhtiökokouskäytäntöjä mietitään. Nyt on aika astua esiin ja ottaa käyttöön etäosallistuminen. Ei pidä yrittää mennä sieltä missä aita on matalin.  Yhtiökokouksen striimaaminen ja seuraamismahdollisuudesta kertominen eri kanavissa etukäteen on loistava tapa yhtiölle näkyä sekä osakkeenomistajien keskuudessa että haluttaessa myös muidenkin sijoittajien silmissä. Yhtiökokouksia on siirretty, joten uudesta (tai vanhastakin) ajankohdasta, ilmoittautumismenettelystä ja tekniikasta on hyvä tiedottaa selkeästi kaikissa niissä kanavissa, joita yhtiö käyttää. Osakkeenomistajat ovat juuri nyt erittäin kiinnostuneita yhtiön kuulumisista ja haluavat kuulla mitä puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kertovat. Kuten jokainen penkkiurheilija ymmärtää, on eri asia saada seurata lähetystä livenä kuin katsoa myöhemmin parhaat palat tallenteena. Tässä on mahdollisuus tehdä omistajiin vaikutus avoimuudella.

Sana on vapaa – haluatko sanoa jotain muuta IR-viestintään liittyen?

Sijoittajasuhdeviestinnässä eletään nyt kiireisintä aikaa koskaan.  Tekemäänne työtä arvostetaan todella paljon.

Asiantuntija: kriisitilanteessa sisäisen viestinnän rooli on keskeinen

Strategisen viestinnän ja muun muassa maineenhallinnan asiantuntija Riitta Laine Pohjoisranta BCW:ltä muistuttaa, että kriisitilanteessa myös sisäisen viestinnän rooli on tärkeä. Haastattelussamme hän jakaa vinkkejä koronakriisistä viestimiseen.

Riitta Laine, SVP, Senior Director, Pohjoisranta BCW

Mikä on yrityksen kriisiviestinnässä erityisen tärkeää juuri nyt? Voitko antaa esimerkiksi kolme vinkkiä kriisin kanssa painivien yritysten viestintään? 

Kriisiviestinnän kulmakiviä ovat nopeus, avoimuus ja jatkuva tilanneseuranta. Etenkin huonot uutiset leviävät ennen näkemättömällä tavalla eri kanavissa. Sosiaalinen media on asettanut riman korkealle reagointinopeudelle. Avoimuuden suhteen ollaan myös entistä vaativimpia. Jos yritys tai yhteisö jää kiinni hidastelusta tai asioiden peittelystä, mainehaitta on ilmeinen. Pienestäkin kriisistä voi seurata laaja haitta, jos organisaatio ei seuraa tarkkaan kriisin kehittymistä ja reagoi tilanteen vaatimalla tavalla. 

  1. Huolehdi kriisivalmiuksista: onko kriisiviestintäsuunnitelma olemassa ja päivitetäänkö sitä säännöllisesti 
  2. Harjoittele: kriisitilanteita on syytä harjoitella ennakkoon. Vastuut ja toimintavalmius ovat hyvin eri tasolla sellaisissa organisaatioissa, joissa testataan tilanteita ennakkoon.
  3. Ennakoi riskejä: maineriskien ennakointi tulisi kuulua osaksi kriisiviestinnän valmiuksia. 

Mikä on kriisiviestinnän merkitys koronaepidemian kaltaisessa kriisissä? Voidaanko kriisiviestinnällä vaikuttaa johonkin, kun osakekurssit syöksyvät? 

Kyseessä on tällä hetkellä hyvin poikkeuksellinen tilanne globaalisti. Oman urani aikana en ole kokenut vielä vastaavaa. 

Kriisiviestinnän merkitys on todella keskeinen etenkin henkilöstöön ja asiakkaisiin kohdistuvassa viestinnässä. Ajankohtaiselle tiedolle on valtava tarve ja se on jatkuva. Viestintään pätevät samat odotukset kuin johtamiseen kriisitilanteissa. Sidosryhmät odottavat tilannekuvia ja näkemystä siitä, mitä kriisitilanteesta selviämisen eteen tehdään tai on tehtävissä. Niin yksilön kuin koko organisaation tasolla. 

Kukaan ei tiedä, miten pitkään tilanne jatkuu tai miten asiat kehittyvät, miten viestintätiimi voi pärjätä tämän epävarmuuden keskellä? 

Sisäisen viestinnän rooli on keskeinen. Yrityksissä ja organisaatioissa olisi hyvä miettiä keinoja, millä yhteishenkeä pidetään yllä vaikeinakin aikoina. Esimerkiksi virtuaalipalaverit, chattipalstat ja puhelut tuovat tunteen samassa veneessä olemisesta. Epävarmuus pääsee kasvamaan suureksi, jos tuntemuksia ei voi jakaa yhdessä muiden kanssa. Esihenkilöillä on tärkeä rooli tiedonkulun varmistamisessa ja aidossa välittämisessä. 

Onko jotain asioita, joita yritysten tässä tilanteessa tulisi ehdottomasti välttää tekemästä? 

Päälleliimattuja viestejä ja tekoja. Erittäin huolestuttavaa voisi olla myös tilanteen tai tunneilmaisujen vähättely. Ihmiset kokevat ja käsittelevät kriisejä hyvin eri tavoin. 

Voitko antaa vinkkejä sisäiseen viestintään – miten varmistetaan kriisiviestinnän onnistuminen, kun jo samankin tiimin jäsenet työskentelevät luultavasti eri osoitteessa? 

Teams on soittautunut erittäin toimivaksi välineeksi sisäisessä viestinnässä. Samoin joissakin organisaatioissa on perustettu WhatsApp-ryhmiä tai FB-ryhmiä kriisitilanteen tilannepäivityksiin tai tunnelmien jakamiseen.  Henkilökohtainen puhelu on taatusti myös edelleen tärkeä keino vaikeiden asioiden käsittelyyn. Joillakin yrityksillä on intrassa kriisipalstat ja chatteja käytetään myös ahkerasti. 

Jokaisessa organisaatiossa onkin hyvä ennakkoon käydä läpi, onko toimivia kanavia olemassa kriisitilanteita varten. Kun tilanne on päällä, kohderyhmien tavoittamiseen pitäisi olla keinot kunnossa. 

Tuleeko mieleesi esimerkkiä yrityksestä, joka olisi hoitanut nykyisen tilanteen erityisen hyvin? 

Niitä on paljon. Tässä tilanteessa en kuitenkaan haluaisi nimetä ketään erityisesti. Olemme nyt kaikki samassa veneessä näin suuren kriisitilanteen myrskyn silmässä. 

Millainen on mielestäsi suomalaisten organisaatioiden kriisiviestinnän taso yleisesti? Mikä toimii ja missä on parannettavaa?

Monissa organisaatioissa on valmiudet jo hyvällä tasolla, mutta parannettavaa toki vielä on. Esimerkiksi kriisiviestintäsuunnitelmat saattavat puuttua kokonaan tai ne ovat puutteellisia. Myös maineriskien arviointi saattaa uupua riskien hallinnassa lähes kokonaan. Ja yllättävän harvoissa organisaatioissa säännölliset kriisitilanteiden harjoittelut kuuluvat vuosiohjelmaan. 

Ilokseni olen huomannut, että yhä useampi yritys on ryhtynyt ennakoimaan maineriskejä ja sitä kautta varautumaan niihin entistä tarkemmin. 

Webinaarin järjestäminen – näillä vinkeillä onnistut ja vältät yleisimmät virheet

Yhä useampi yritys joutuu perumaan tapahtumiaan koronaepidemian vuoksi. Nyt onkin oikea aika miettiä, voisiko yleisölle jakaa tietoa webinaarien avulla.

Falcon.io on sosiaalisen median hallintaan tarkoitettu työkalu, jonka pääkonttori sijaitsee Tanskassa. Falconilla on jo useiden vuosien kokemus webinaareista ja siitä, mikä toimii ja kuinka yleisimmät virheet on mahdollista välttää. Keskustelimmekin Falcon.io:n tapahtumatuotannosta vastaava Dino Kuckovic jakaakin tässä artikkelinsa parhaat vinkkinsä webinaareihin.

Mitkä ovat mielestäsi webinaarien suurimmat edut verrattuna perinteisiin tapahtumiin?

Dino Kuckovic, Director of Events at Falcon.io

Rehellisyyden nimissä on todettava, että puheluiden, etätapaamisten ja sähköpostikampanjoiden maailmassa nautin ihmisten tapaamisesta kasvokkain. Mikään ei voita syvällistä naamatusten käytyä keskustelua ja mielestäni meidän kaikkien tulisi oppia laskemaan älylaitteet hetkeksi käsistämme.

Mutta webinaareissa on myös puolensa. Niiden kautta asiakkaat ja yleisö on helppo tavoittaa ja sisältö säilyy saatavilla pidempään kuin perinteisessä tapahtumassa. Oli webinaari sitten suora lähetys tai nauhoite, se on mahdollista jakaa esimerkiksi omilla verkkosivuilla ja sisältöä on helppo levittää kaikissa viestintäkanavissa.


Mitä eroa on webinaarin ja perinteisen livetapahtuman järjestelyissä?

Suurin ero on teknisessä osuudessa. Tekniikan ja sovellusten toimivuus on webinaarissa ehdottoman tärkeää. Kun webinaari tehdään oikein, osallistujat eivät näe taustalla tehtävää työtä, jossa järjestäjät operoivat klikkauksia ja useita välilehtiä samaan aikaan.

Miten tähän sitten valmistaudutaan? Järjestä kenraaliharjoitus, jossa varmistat tekniikan toimivuuden, tarkista mahdollisten kyselyiden toiminta, suunnittele etukäteen kuka operoi chattia ja ohjaa kysymykset oikeille henkilöille ja kuka antaa puhujille taustatietoa webinaarin kulusta itse esityksen aikana. Nämä tekniset kysymykset ovat tärkeitä, sillä ne varmistavat tapahtuman sujuvuuden ja sen, että yleisö jaksaa keskittyä itse aiheeseen.


Mitkä ovat yleisimmät virheet, joihin brändit sortuvat webinaareja järjestäessään ja miten nää virheet voisi välttää?

Ensimmäinen mieleen tuleva asia on hiljaisuus! Viha on aika voimakas sana, mutta tässä yhteydessä käytän sitä. Vihaan sitä, kun webinaarin järjestäjä yhtäkkiä hiljenee. Yleensä syyt ovat ihan hyväksyttäviä, ilmenee teknisiä ongelmia, WiFi-yhteys katkeaa, kyselytoiminto ei toimi jne. Yleisön ei kuitenkaan tulisi nähdä näitä ongelmia.

Kaikkia tilanteita ei voi välttää ja jos yhteys katkeaa tai esiintyjä putoaa linjoilta, silloin asiaa täytyy selvittää. On kuitenkin tärkeää, että joku ottaa ohjat tässä kohtaa myös yleisön suuntaan. Toinen esimerkki ovat webinaarin aikana yleisölle esiteltävät kyselyt. Järjestäjän tulisi aktiivisesti tulkita yleisön vastauksia ja heidän esittämiään kysymyksiä. On aina parempi reagoida kysymyksiin ja mahdollisesti muuttaa käsikirjoitusta lennossa. Kysymykset ja vastaukset saattavat tarjota myös hyviä ratkaisuja puheenvuorojen luontevasta siirtämisestä puhujalta toiselle.


Kun webinaari on ohi, miten sisällön jakelu ja follow up -viestit kannattaisi hoitaa?

Yksi yleisimmin kuultavista kysymyksistä webinaarin aikana on: “ovatko materiaalit jossakin saatavilla tämän jälkeen?”. Meillä onkin tapana lähettää follow up -sähköpostit webinaarin jälkeisenä aamuna. Tämä antaa meille aikaa tehdä tarvittavat muutokset laskeutumissivulle ja editoida itse nauhoitus jaettavaan muotoon. Tämä on tärkeää, sillä moni ilmoittautuu webinaariin juuri sillä ajatuksella, että aikoo katsoa sen myöhemmin.


Onko sinulla antaa lukijoillemme jotain yleisiä ohjeita webinaarien järjestämiseen liittyen?

Inhimillisyys on tärkeintä! Olen itse rakentanut webinaarimme huumorin ja mieleenpainuvien keskustelujen varaan. Näin ihmiset palaavat webinaareihimme aina uudelleen. Ajankohtaisiin ja vahvoihin aiheisiin perustuvat webinaarit auttavat rakentamaan ajatusjohtajuutta ja sitä kautta menestystä, mutta toisaalta monotoninen ja kuiva tunnelma saattaa nopeasti pilata koko kuvion.

Haastattelu: Asiantuntijan vinkit onnistuneeseen kriisiviestintään

Koronaepidemian leviäminen Suomeen on monelle yritykselle kriisi, joka vaatii strategista viestintää asiakkaille ja sidosryhmille. Miten viestiä kriisistä, joka koskettaa kaikkia ja johon oikeastaan kukaan ei osannut ennalta varautua?

Kysyimme asiasta kriisiviestinnän asiantuntija Juhana Harjulta, joka työskentelee vanhempana konsulttina viestintätoimisto Sourcella.

Mikä on kriisiviestinnän merkitys koronaepidemian aikana? Mitä voittoja hyvin tehdyllä kriisiviestinnällä voidaan saavuttaa verrattuna huonoon viestintään. 

Poikkeusoloissa kriisiviestinnän tarve kasvaa. Vaaditaan yhtä aikaa nopeutta ja tarkkuutta, mikä on kova vaatimus. Tällöin kaikkea tavanomaista viestintää ei ehdi eikä kannata tehdä, vaan tulee keskittyä olennaiseen. Tunteiden tyynnyttely, empatia ja ihmisten pelkojen ja epävarmuuksien aito kohtaaminen on tärkeämpää kuin järkeen vetoaminen ja tiedon jakelu. Mutta toki tietoakin tarvitaan: tiedon on keskityttävä olennaiseen ja oltava absoluuttista faktaa. 

Poikkeusoloissa perspektiivi herkästi vääristyy. Keskitytään lähes yksinomaan nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen, eikä huolehdita pidemmän aikavälin vaikutuksista. Tulee nimittäin muistaa, että tämäkin loppuu, ja palataan normaaliin järjestykseen. Hyvin tehty kriisiviestintä ottaa huomioon tulevaisuusaspektin. Kriisin ytimessäkin mietitään, miten viestinnälliset teot ja linjavedot vaikuttavat ensi syksyyn, vuoteen 2021 ja pidemmällekin. Toiminta raportoidaan läpinäkyvästi ja arvioidaan sisäisesti sekä mahdollisesti kumppanin kanssa. 

Hyvin tehdyn työn voitto on se, että kun paremmat ajat koittavat, ollaan valmiita toimimaan. Silloin kisa on taatusti kova. 

Mitä yritysten tulisi mielestäsi erityisesti ottaa huomioon viestiessään koronaepidemian aikana?  

Pitää olla sensitiivinen ja asiallinen. Huumori on vaarallista, kun ihmisillä on hätä ja hämmennys. Kunnioittava asenne ja kohteliaisuus kantavat pitkälle, riippumatta siitä mikä yrityksen oma asema on. Vaikka omaan yritykseen tai asiakkaisiin korona ei vaikuttaisi lainkaan, kannattaa huomata, että monenlaista vaikeutta on kaikkialla ympärillä. Siksi oikein kenelläkään ei ole varaa todeta, että ei koske minua tai sitä, miten viestin. Tämä koskee ihan kaikkia. 

On oltava erityisen tarkka, ettei jaa väärää tietoa tai ole viestinnässään niin epätäsmällinen, että se lisää ihmisten hämmennystä. Jos näin käy, vaikka vahingossa, on se todella vakava paikka ja vaatii välitöntä oikaisua. 

Onko jotain, mitä viestinnän ehdottomasti EI pitäisi nyt tehdä? 

Ei pidä näyttää siltä, että on välinpitämätön tai ylimielinen, koronaepidemian yläpuolella. Ei pidä laskea tilanteesta leikkiä, varsinkaan parodiaa tai mustaa huumoria. Ei tule antaa vaikutelmaa, että pyrkii vilpillisellä tavalla hyötymään kriisistä ja haalimaan itselleen ylimääräisiä etuja: oli se sitten ylihintaista tavaroiden tai palveluiden myyntiä tai perusteetonta julkista tukea. 

Ja missään nimessä ei pidä ilakoida, jos sattuukin niin, että oma liiketoiminta kasvaa koronan takia. Silloin on parempi ulkoisessa viestinnässä todeta asia niin, että on mukana yhteisissä talkoissa, auttamassa apua tarvitsevia. 

Miten markkinointi tulisi ottaa mukaan kriisiviestintään? 

Kriisiviestintätilanteessa tarvitaan markkinoinnin ja viestinnän keskitettyä johtamista. On hankala juttu, jos tilanteeseen sopimaton markkinointikampanja unohtuu päälle sosiaaliseen mediaan ja on ristiriidassa yrityksen muun viestinnän kanssa. Näitä lipsahduksia on koronaepidemian aikanakin ollut. 

Toisaalta kriisiviestinnän tekijät voivat olla myös arvokkaita neuvonantajia markkinoinnille, koska heillä on näkymä siihen, milloin kriisi on taittumassa kohti normaalitilannetta. Silloin on oikea aika käynnistää aktiiviset markkinointitoimenpiteet, jottei jää kilpailijoiden jalkoihin mielialojen muuttuessa positiivisemmiksi. 

Sisäinen kommunikaatio ja yhdessä tekeminen ovat aivan kriittisiä. Markkinointi, viestintä, kriisiviestintä – sekä sisäinen että ulkoa ostettu – täytyy saada nyt puhumaan samaa kieltä. 

Olisiko sinulla vinkkejä sisäiseen kriisiviestintään? Kun tiimit ovat etänä, miten pidetään huoli siitä, että informaatio välittyy sisäisesti ennen kuin se päätyy esimerkiksi mediaan. 

Informaation välittymisen lisäksi toimivassa työyhteisössä ovat tärkeitä sosiaalinen koheesio ja tunne ryhmään kuulumisesta. On pyrittävä luomaan käytäntöjä ja viestinnän tapoja, jotka luovat läsnäoloa myös etänä. Johdon videotervehdykset, striimatut tiedotustilaisuudet, sisäiset podcastit, videoneuvottelun ja sisäisten chattien fiksu tehokäyttö ovat teknisiä tapoja tähän. 

Olennaista on välittää kaikille työntekijöille tunne, että he ovat yhtä tärkeitä, ja kaikkien panosta tarvitaan. Informaatiota ei pidä pimittää, vaikka se olisi hankalaa. Lomautussuunnitelmista, yrityksen talousvaikeuksista tai menetetyistä asiakkuuksista tiedetään kahvihuoneessa nopeammin kuin johto arvaakaan. Siksi kannattaa olla niin avoin kuin mahdollista, suora ja jämäkkä – mutta samalla empaattinen ja kunnioittava. 

Sisäisessä kriisiviestinnässä kannattaa pitää mielessä, että kaikki työntekijät ovat yrityksen brändilähettiläitä, myös ne, jotka on jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan. Tavallisten aikojen koittaessa fiksu sisäinen viestijä saa parhaat tekijät. 

Millainen tuntuma sinulla on suomalaisesta kriisiviestinnän osaamisesta, ovatko yritykset hyvin varautuneet kriisiviestintätilanteisiin? Millaisia kehittämiskohtia yleisesti näet suomalaisten yritysten kriisiviestinnässä? 

Suurimmissa yrityksissä alkavat suunnitelmat olla kunnossa, myös koulutusta ja simulaatioita on johtoryhmälle hankittu. Erityisesti tämä koskee yrityksiä, joiden toimiala on kriisiherkkä. 

Pienemmissä yrityksissä voi varautuminen olla vähäisempää. Silloin pahimmillaan kriisi alkuvaiheessa eskaloituu ja kasvaa, ennen kuin neuvonantaja ehtii apuun. Perusasiat kannattaisi tehdä valmiiksi, vaikka kokisikin, että tuskin kriisi meihin iskee. 

Ehkä suurin kehittämiskohde kaikissa yrityksissä liittyy siihen, miten tarkasti liiketoiminnan vaaranpaikat on osattu tunnistaa. Voi olla, että kriisiviestinnän simulaatiota ei kannata tilata johtoryhmälle, vaan kriisiherkimmän liiketoimintayksikön avainhenkilöille ja asiantuntijoille. Heille se ongelma ensimmäisenä valkenee, ja ensimmäiset askeleet ovat heidän vastuullaan. Hyvän kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen edellyttää syvällistä perehtymistä yrityksen liiketoimintaan ja äärimmäistä luottamusta, koska usein potentiaaliset kriisit ovat samalla liikesalaisuuksia. 

Keskeistä on ymmärtää, että kriisiviestintä on koko yrityksen yhteinen asia, johon kaikkien tulee sitoutua. 

Sana on vapaa, jos haluat nostaa jonkun tietyn näkökulman tai ajatuksen esiin aiheeseen liittyen. 

Viestintäsi kohderyhmä voi muodostua nykyisistä tai potentiaalisista asiakkaista, henkilökunnasta, muista yrityksistä tai laajasta yleisöstä. Kaikissa tilanteissa vastaanottajana on ihminen. Kriisissä tulee osata puhutella ihmistä tunteineen, huolineen, pelkoineen – ja kyetä ottamaan vastaan hänen reaktionsa niin hyvässä kuin pahassa. Empatia ja herkkyys syövät järkiargumentit aamupalaksi. 

Jos tarvitset lisää vinkkejä koronaviruksesta viestimiseen, kannattaa lukaista tämä Juhana Harjun ja Sourcen laatima opas aiheesta. Pääset lukemaan sen tästä.

vaikuttava viestintä

5 vinkkiä vaikuttavampaan viestintään

Vaikuttajat ja vaikuttavuus ovat olleet markkinoinnin ja viestinnän kuumin puheenaihe viime vuosina, eikä loppua näy. Vaikuttajat eivät kuitenkaan ole uusi ilmiö, sillä jo ennen sosiaalisen median vaikuttajia ihmiset ovat seuranneet perinteisen median kautta kuuluisuuksien kulutusvalintoja ja elämäntapoja pyrkien kopioimaan niitä omaan elämäänsä. Samasta ilmiöstä on kyse myös somevaikuttajien kohdalla, nykyään vaikuttajien kenttä vain on monipuolistunut. 

Kun puhutaan vaikuttajamarkkinoinnista tai vaikuttavasta viestinnästä, moni puhuu ainoastaan vaikuttajayhteistyöstä. Me Cisionilla uskomme kuitenkin vaikuttavan viestinnän olevan laajempi ilmiö kuin vain somevaikuttajat. Vaikuttavuudessa kyse on ennen kaikkea oikean viestin kertomisesta oikeassa paikassa oikeaan aikaan halutun vaikutuksen saamiseksi. 

Kiinnostaako vaikuttava viestintä? Lataa täältä oppaamme vaikuttavuuden perusteisita viestijöille. 

Miten viestinnästä sitten saa vaikuttavampaa? Tässä 5 vinkkiä 

Aseta aina tavoite viestinnällesi 

Jotta viestintäsi voisi olla vaikuttavaa, sinun on ensin tiedettävä, miten haluat viestisi vaikuttavan vastaanottajaan. Aseta siis viestinnällesi tavoite. On tärkeää asettaa tavoitteita vuositasolla ja sitoa viestintä osaksi liiketoimintaa. Viestinnän vaikuttavuuden kannalta on kuitenkin tärkeää asettaa tavoitteita myös yksittäisille viestintäkampanjoille. Mieti siis jo ennen viestin lähettämistä, millaisen vaikutuksen haluat vastaanottajaan tehdä. Haluatko saada hänet ostamaan tuotteen? Klikkaamaan linkkiä? Tai jakamaan kuvan somessa? Kun tavoite on asetettu, on helpompi toimia. 

Ajattele vaikuttajia laajemmin 

Vaikuttajat mielletään usein kymmeniä tuhansia seuraajia omaavaksi Instagram-tiliksi tai suosituksi tubettajaksi. Vaikuttajia he varmasti ovatkin, mutta vaikuttajan käsite on todellisuudessa tätä laajempi. Vaikuttaja on henkilö, joka saa toiminnallaan vaikutettua muiden ihmisten käytökseen. Suuri, mutta huonosti sitoutunut seuraajajoukko ei siis välttämättä takaa vaikuttavuutta, vaan vähemmän seuraajia omaavilla mikrovaikuttajilla saattaa olla uskollisempi ja ennen kaikkea sitoutuneempi yleisö. Myös perinteisen median toimittajat ovat vaikuttajia. Journalistit vaikuttavat monen ihmisen mielipiteisiin ja ostopäätöksiin. Älä siis tyydy vaikuttavuutta miettiessäsi ajattelemaan ainoastaan suosituimpia somevaikuttajia. 

Valitse oikeat vaikuttajat 

Kun lähdet tekemään yhteistyötä vaikuttajien kanssa, älä sokaistu suosituimpien vaikuttajien seuraajamääristä tai kilpailijasi tekemästä kampanjasta alan suosituimman tubettajan kanssa. Mieti sen sijaan omaa kampanjaasi tai projektiasi. Millainen vaikuttaja auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi? Onko vaikuttajan oltava kuuluisa sometähti? Ajaisiko lehdistötiedote saman asian? Entä voisiko mikrovaikuttajien joukko toimia suurta vaikuttajaa paremmin ja kustannustehokkaammin? Peilaa valintaasi aina omiin tavoitteisiisi ja tee päätös niiden pohjalta. 

Tarkista taustat 

Ennen kuin otat yhteyttä vaikuttajiin, tarkista heidän taustansa. Oli kyseessä sitten perinteisen median toimittaja tai somevaikuttaja, et halua joutua keskelle itse aiheuttamaasi kriisitilannetta vain siksi, että unohdit turvata selustasi. Onko toimittajalla negatiivinen suhtautuminen toimialaanne? Entä jakaako vaikuttaja somessa mielipiteitä, joiden et halua tulla liitetyksi brändiinne? Tarkista tämä jo etukäteen, niin et joudu myöhemmin selittelemään tekojasi. 

Viesti myös itse 

Brändi tai organisaation henkilöstö voi viestiä vaikuttavasti myös itse. Et siis välttämättä tarvitse vaikuttajayhteistyötä onnistuneisiin viestintäkampanjoihin. Pyri myös omassa viestinnässänne sitouttamaan yleisöjä tiettyyn toimintaan, rakenna henkilöstön asiantuntija-asemaa omissa kanavissanne ja toteuta viestintää strategisesti.  

Kaipaatko lisää tietoa vaikuttavasta viestinnästä ja vaikuttajayhteistyöstä? Lataa oppaamme vaikuttavasta viestinnästä täältä.