pitchaaminen vai lehdistötiedote

Pitchaaminen vai tiedote – kumpaa kannattaa suosia?

Monelle viestinnän ammattilaiselle lehdistötiedotteen kirjoittaminen ja jakelu räätälöidyille toimittajalistoille sujuu jo rutiinilla. Toisaalta henkilökohtaisempi lähestyminen, eli pitchaaminen saattaa tuntua edelleen vieraammalta lähestymistavalta, kun halutaan saada näkyvyyttä mediassa. Henkilökohtaiset suhteet ja pitchaaminen ovat kuitenkin yleistyneet etenkin kansainvälisellä PR-kentällä ja käytäntö on rantautunut myös Suomeen.

Jos kaipaat apua pitchaamiseen, täältä pääset lataamaan 10 pitchausvinkkiämme.

Mistä sitten tietää, milloin suosia lehdistötiedotetta ja milloin henkilökohtaisempaa pitchausta? Tässä muutama vinkki.

Suosi lehdistötiedotetta, kun…

…organisaatiollanne on selkeä uutinen jaettavaksi

Kun jotain tärkeää tapahtuu ja organisaatio haluaa tiedottaa siitä näkyvästi ulospäin, kannattaa suosia lehdistötiedotetta. Lehdistötiedote on selkeä formaatti, jonka avulla yrityksen on helppo jakaa uutiset sekä omille sidosryhmilleen että medialle. Kun on tapahtunut jotakin spesifiä, jonka haluat jakaa samalla kertaa suurelle yleisölle, suosi lehdistötiedotetta.

…haluat pitää uutisoinnin tiukemmin omissa käsissänne

Ensinnäkin kannattaa muistaa, että toimituksen valitsemaan uutisoinnin sävyyn tai näkökulmaan ei juurikaan pysty vaikuttamaan. Parhaat mahdollisuudet tähän on kuitenkin lehdistötiedotteen avulla. Kun laadit aiheesta valmiiksi uutismaiseen muotoon kirjoitetun lehdistötiedotteen sitaatteineen, on uutisella hyvät mahdollisuudet tulla julkaistuksi jopa sellaisenaan. Varmista lehdistötiedotteesi oikea rakenne lehdistötiedotetyökalullamme.

…toimittajat ovat vain yksi tavoittelemanne yleisö

Jos haluat uutiselle tai aiheelle lukijoita ja näkyvyyttä myös omissa kanavissanne, kuten blogissanne tai sosiaalisessa mediassa, on lehdistötiedote edelleen toimivin formaatti. Lehdistötiedote on helppo julkaista monessa kanavassa ja formaatissa. Hyvä lehdistötiedote on sellainen, jonka lukeminen on miellyttävää myös lopulliselle kohdeyleisölle, ei pelkästään toimittajalle tai omille sidosryhmillenne.

Suosi henkilökohtaista pitchausta, kun…

…sinulla on mielessäsi laajempi juttuaihe tai kokonaisuus

Jos mielessäsi on jokin laajempi, ei ainoastaan omaa organisaatiotanne koskeva (mutta kuitenkin siihen liittyvä) aihe, kannattaa oikeaa mediaa tai toimittajaa lähestyä henkilökohtaisemmalla viestillä ja ehdottaa jutun tekemistä tästä aiheesta. Tällöin toimittaja valitsee itse, miten aihetta lähestyy ja itse ideakin saattaa hieman muuttua matkalla. Luultavasti aiheen ehdottajana organisaationne pääsee kuitenkin mukaan juttuun esimerkiksi haastateltavana.

…haluat tarjota organisaationne asiantuntemusta toimittajan käyttöön

Organisaatioonne tai yritykseenne mahtuu monenlaista asiantuntemusta, josta myös toimittajat voivat hyötyä. Kannattaa myös muistaa, ettei asiantuntemuksella aina tarkoiteta toimitusjohtajaa tai muuta johtoryhmän jäsentä. Myös toimihenkilöiden tai niin sanottujen rivityöntekijöiden keskuudesta löytyy varmasti monenlaista asiantuntemusta.

Jos haluat tarjota toimittajalle henkilöstönne asiantuntemusta, kannattaa taustatyö tehdä huolella. Etsi toimittaja tai media, joka kirjoittaa esimerkiksi toimialanne asioista tai muista juuri teidän asiantuntemustanne läheltä liippaavista aiheista. Lähesty sitten toimittajaa henkilökohtaisella viestillä, jossa esittelet asiantuntijanne ja kerrot, että annatte mielellänne kommentteja ja tietämystä toimittajan käyttöön. Tällaisella sisällöllä rakennatte organisaationne asemaa ajatusjohtajana.

…haluat rakentaa henkilökohtaisemmat suhteet toimittajaan

Kun lähestyt toimittajaa henkilökohtaisilla pitchauksilla säännöllisesti, jäät paremmin mieleen. Jos vielä onnistut toimittamaan kohdennettuja ideoita ja tarjoamaan konkreettista ja luotettavaa asiantuntemusta toimittajan käyttöön, saat varmasti rakennettua henkilökohtaisen suhteen kyseiseen toimittajaan. Tällöin toimittaja kääntyy puoleesi luultavasti myös tulevaisuudessa työstäessään organisaatioonne tai sen toimialaan liittyvää juttua.

Tästä syystä omien ideoiden ja asiantuntemuksen pitchaaminen sinnikkäästi on tärkeää. Et ehkä saa jokaista ideaasi läpi mediaan tai toimittaja ei juuri sillä hetkellä kaipaa alaasi liittyvää asiantuntemusta, mutta sinnikkäällä ja laadukkaalla pitchaamisella kova työ varmasti palkitaan pitkällä tähtäimellä.

Kaipaatko apua ja vinkkejä juttuideoiden pitchaamiseen? Lataa täältä 10 kohdan vinkkilistamme parempaan pitchaamiseen.

markkinointiviestintä ja sen kehittäminen

Mitä toimittajat toivovat viestijöiltä korona-aikana?

Julkaisimme hiljattain vuosittaisen State of the Media -tutkimuksemme. Median tilanteesta ei vuonna 2020 voida puhua mainitsematta koronapandemiaa, joten lähetimme toimittajille vielä erikseen kysymyksiä covid-19 -tilanteeseen liittyen.

Pääset lataamaan koko State of the Media 2020 -tutkimuksen täältä.

Mitä toimittajat sitten toivovat viestinnän ammattilaisten ymmärtävän korona-ajan tiedottamisesta? Tässä muutamia vastauksia.

Ota yhteyttä sähköpostitse – varsinkin nyt

Kuten jo tässä artikkelissa totesimme, toimittajat eivät kaipaa viestijöiden puhelinsoittoja. He haluavat vastaanottaa yhteydenotot sähköpostitse. Tutkimuksestamme tuli ilmi, että varsinkin nyt koronapandemian aikana sähköposti on ylivoimainen yhteydenottotapa. Toimituksissa on kiire ja toimittajat haluavat mieluiten käydä yhteydenotot läpi itse valitsemanaan ajankohtana.

Kun siis lähestyt toimittajaa, käytä sähköpostia. Etenkin nyt.

Koronaan liittyvät uutiset menevät muiden edelle

Vaikka toimittajat ovatkin tietoisia yleisön koronaväsymyksestä, menevät koronaan liittyvät aiheet yhä muiden aiheiden edelle. Etenkin valtakunnallisissa medioissa korona hallitsee keskustelua voimakkaasti, eivätkä pienemmät uutiset välttämättä nouse esille lainkaan. Jos organisaatiollanne on jokin koronaan liittyvä uutinen, kannattaa se hyödyntää. Tutkimuksemme mukaan toimittajat kaipaavat etenkin positiivisen näkökulman tarjoavia yhteydenottoja. Jos organisaationne on esimerkiksi mukana auttamassa riskiryhmiä tai muuten kehittänyt yhteisöllisiä toimintatapoja koronakriisin aikaan, siitä kannattaa kertoa.

Tähän liittyy kuitenkin myös varoituksen sana: toimittajat eivät halua yhteydenottoja, joissa organisaatio pyrkii mauttomalla tavalla hyötymään koronasta tai lisäämään omia voittojaan kriisillä.

Myös muita aiheita kaivataan, etenkin paikallisesti

Koronakriisi on hallinnut mediakenttää jo niin pitkään, että yleisö kaipaa myös muuta. Toimituksilla ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeeksi resursseja muiden juttuideoiden kehittämiseen koronauutisoinnin ohella. Siksi viestinnän ammattilaisten ei kannata epäröidä muidenkaan aiheiden pitchaamista tai niistä tiedottamista. Tutkimuksemme mukaan toimittajat kaipaavat etenkin paikallisia uutisia, jotka liittyvät johonkin muuhun kuin koronaan.

Viestijöiltä vaaditaan nyt kärsivällisyyttä

Koska koronapandemia ja siihen liittyvä uutisointi pitävät toimittajat kiireisinä, vaaditaan viestijöiltä kärsivällisyyttä. Tutkimukseemme osallistuneet toimittajat kertovat, että toisinaan yhteydenottoon palaamiseen saattaa kulua useita päiviä. Odota siis rauhassa. Voit halutessasi lähettää myös uuden muistutusviestin, jos vastausta ei ala kuulua. Älä kuitenkaan pommita toimittajaa päivittäisillä sähköposteilla. Yksi muistutus on tarpeeksi, jos et saa vastausta, jatka eteenpäin.

Vuosi 2020 on tuonut viestinnälle ja medialle paljon haasteita, eikä ainoastaan koronaviruksen vuoksi. State of the Media 2020 -tutkimuksemme tarjoaa perusteellisen katsauksen median tilanteesta vuonna 2020. Pääset lataamaan tutkimuksen täältä.

kriisiviestintä

Viestijä, syyllistytkö näihin virheisiin?

Cisionin vuosittaisessa State of the Media -tutkimuksessa nousi jälleen tänä vuonna esiin muutamia asioita, joita toimittajat viestijöiltä toivoisivat. Etenkin juttuaiheita pitchatessaan moni viestijä voisi parantaa mahdollisuuksiaan näkyvyyteen melko pienilläkin muutoksilla.

Ennen kuin lähestyt toimittajaa seuraavan kerran, varmista ettet syyllisty ainakaan näihin yleisiin virheisiin.

Otat yhteyttä puhelimella

Vuodesta toiseen toimittajat kertovat sähköpostin olevan heille mieluisin yhteydenottoväline. Sähköpostin avulla ajanhallinta on helpompaa, sillä toimittajat voivat itse päättää, milloin käyvät saamiaan juttuaiheita läpi. Lisäksi sähköpostissa tarvittavat tiedot säilyvät tallessa paremmin kuin puhelimitse kuullut tiedot. Puhelimitse tulleet lähestymiset koettiin häiritsevinä, sillä puhelut saattavat tulla huonolla hetkellä.

Kun siis seuraavan kerran pitchaat aihettasi toimittajalle, lähesty häntä soittamisen sijaan sähköpostitse.

Et tee taustatutkimusta

Tänä vuonna globaali State of the Media -tutkimuksemme paljasti, että vain 1 prosentti toimittajista on sitä mieltä, että suurin osa pitchauksista sisältää heille relevanttia tietoa. Toimittajien sähköpostit siis täyttyvät tiedotteista ja pitchauksista, jotka eivät ole heille hyödyksi.

Ennen kuin lähestyt toimittajaa, ota selvää julkaisusta, jossa hän työskentelee sekä kyseisen median kohdeyleisöstä. Pyri sitten miettimään objektiivisesti, miksi aiheesi pitäisi kiinnostaa juuri tätä yleisöä. Muista, että pitchaamisessa laatu korvaa määrän.

Et perustele, miksi aiheesi kiinnostaisi toimittajan yleisöä

Tutkimuksemme mukaan toimittajat toivovat, että viestijät ymmärtäisivät paremmin heidän kohdeyleisöään. Yllä mainittu taustatutkimus onkin yksi keino parantaa suhteita toimittajiin. Pelkkä taustatutkimus ei kuitenkaan riitä. Muista myös selkeästi kertoa viestissäsi tai tiedotteessasi, miksi toimittajan ja tämän kohdeyleisön tulisi kiinnostua uutisestasi. Kyselyymme vastanneet toimittajat kertoivat monen viestijän kuitenkin kertovan viestissään lähinnä se, miten uutisen julkaiseminen tarkoittaisi heidän organisaatiolleen.

Jos tavoittelet toimittajan huomiota, muista kertoa, miten toimittaja hyötyy jutun julkaisusta.

Mitä juttuaiheiden pitchaamisessa sitten tulisi ottaa huomioon?

Tässä muutama vinkki:

  • Kirjoita uutiskoukku mielellään jo viestin aihekenttään
  • Pidä viestisi tiiviinä
  • Laita viestiisi mukaan linkkejä ja lisätietoja tarjoavia liitteitä
  • Lähetä viesti vain tarkkaan valituille medioille, joiden aihepiireihin oma uutisesi sopii
  • Muista myös kertoa, miksi aiheesi on kiinnostava toimittajan yleisön kannalta

Tarvitsetko lisää vinkkejä parempaan pitchaukseen tai haluatko tietää, mitä toimittajat todella odottavat viestijöiltä vuonna 2020, koronakevään keskellä? Lataa tästä vuoden 2020 State of the Media -tutkimuksemme.

Asiantuntija: kriisitilanteessa sisäisen viestinnän rooli on keskeinen

Strategisen viestinnän ja muun muassa maineenhallinnan asiantuntija Riitta Laine Pohjoisranta BCW:ltä muistuttaa, että kriisitilanteessa myös sisäisen viestinnän rooli on tärkeä. Haastattelussamme hän jakaa vinkkejä koronakriisistä viestimiseen.

Riitta Laine, SVP, Senior Director, Pohjoisranta BCW

Mikä on yrityksen kriisiviestinnässä erityisen tärkeää juuri nyt? Voitko antaa esimerkiksi kolme vinkkiä kriisin kanssa painivien yritysten viestintään? 

Kriisiviestinnän kulmakiviä ovat nopeus, avoimuus ja jatkuva tilanneseuranta. Etenkin huonot uutiset leviävät ennen näkemättömällä tavalla eri kanavissa. Sosiaalinen media on asettanut riman korkealle reagointinopeudelle. Avoimuuden suhteen ollaan myös entistä vaativimpia. Jos yritys tai yhteisö jää kiinni hidastelusta tai asioiden peittelystä, mainehaitta on ilmeinen. Pienestäkin kriisistä voi seurata laaja haitta, jos organisaatio ei seuraa tarkkaan kriisin kehittymistä ja reagoi tilanteen vaatimalla tavalla. 

  1. Huolehdi kriisivalmiuksista: onko kriisiviestintäsuunnitelma olemassa ja päivitetäänkö sitä säännöllisesti 
  2. Harjoittele: kriisitilanteita on syytä harjoitella ennakkoon. Vastuut ja toimintavalmius ovat hyvin eri tasolla sellaisissa organisaatioissa, joissa testataan tilanteita ennakkoon.
  3. Ennakoi riskejä: maineriskien ennakointi tulisi kuulua osaksi kriisiviestinnän valmiuksia. 

Mikä on kriisiviestinnän merkitys koronaepidemian kaltaisessa kriisissä? Voidaanko kriisiviestinnällä vaikuttaa johonkin, kun osakekurssit syöksyvät? 

Kyseessä on tällä hetkellä hyvin poikkeuksellinen tilanne globaalisti. Oman urani aikana en ole kokenut vielä vastaavaa. 

Kriisiviestinnän merkitys on todella keskeinen etenkin henkilöstöön ja asiakkaisiin kohdistuvassa viestinnässä. Ajankohtaiselle tiedolle on valtava tarve ja se on jatkuva. Viestintään pätevät samat odotukset kuin johtamiseen kriisitilanteissa. Sidosryhmät odottavat tilannekuvia ja näkemystä siitä, mitä kriisitilanteesta selviämisen eteen tehdään tai on tehtävissä. Niin yksilön kuin koko organisaation tasolla. 

Kukaan ei tiedä, miten pitkään tilanne jatkuu tai miten asiat kehittyvät, miten viestintätiimi voi pärjätä tämän epävarmuuden keskellä? 

Sisäisen viestinnän rooli on keskeinen. Yrityksissä ja organisaatioissa olisi hyvä miettiä keinoja, millä yhteishenkeä pidetään yllä vaikeinakin aikoina. Esimerkiksi virtuaalipalaverit, chattipalstat ja puhelut tuovat tunteen samassa veneessä olemisesta. Epävarmuus pääsee kasvamaan suureksi, jos tuntemuksia ei voi jakaa yhdessä muiden kanssa. Esihenkilöillä on tärkeä rooli tiedonkulun varmistamisessa ja aidossa välittämisessä. 

Onko jotain asioita, joita yritysten tässä tilanteessa tulisi ehdottomasti välttää tekemästä? 

Päälleliimattuja viestejä ja tekoja. Erittäin huolestuttavaa voisi olla myös tilanteen tai tunneilmaisujen vähättely. Ihmiset kokevat ja käsittelevät kriisejä hyvin eri tavoin. 

Voitko antaa vinkkejä sisäiseen viestintään – miten varmistetaan kriisiviestinnän onnistuminen, kun jo samankin tiimin jäsenet työskentelevät luultavasti eri osoitteessa? 

Teams on soittautunut erittäin toimivaksi välineeksi sisäisessä viestinnässä. Samoin joissakin organisaatioissa on perustettu WhatsApp-ryhmiä tai FB-ryhmiä kriisitilanteen tilannepäivityksiin tai tunnelmien jakamiseen.  Henkilökohtainen puhelu on taatusti myös edelleen tärkeä keino vaikeiden asioiden käsittelyyn. Joillakin yrityksillä on intrassa kriisipalstat ja chatteja käytetään myös ahkerasti. 

Jokaisessa organisaatiossa onkin hyvä ennakkoon käydä läpi, onko toimivia kanavia olemassa kriisitilanteita varten. Kun tilanne on päällä, kohderyhmien tavoittamiseen pitäisi olla keinot kunnossa. 

Tuleeko mieleesi esimerkkiä yrityksestä, joka olisi hoitanut nykyisen tilanteen erityisen hyvin? 

Niitä on paljon. Tässä tilanteessa en kuitenkaan haluaisi nimetä ketään erityisesti. Olemme nyt kaikki samassa veneessä näin suuren kriisitilanteen myrskyn silmässä. 

Millainen on mielestäsi suomalaisten organisaatioiden kriisiviestinnän taso yleisesti? Mikä toimii ja missä on parannettavaa?

Monissa organisaatioissa on valmiudet jo hyvällä tasolla, mutta parannettavaa toki vielä on. Esimerkiksi kriisiviestintäsuunnitelmat saattavat puuttua kokonaan tai ne ovat puutteellisia. Myös maineriskien arviointi saattaa uupua riskien hallinnassa lähes kokonaan. Ja yllättävän harvoissa organisaatioissa säännölliset kriisitilanteiden harjoittelut kuuluvat vuosiohjelmaan. 

Ilokseni olen huomannut, että yhä useampi yritys on ryhtynyt ennakoimaan maineriskejä ja sitä kautta varautumaan niihin entistä tarkemmin. 

Haastattelu: Asiantuntijan vinkit onnistuneeseen kriisiviestintään

Koronaepidemian leviäminen Suomeen on monelle yritykselle kriisi, joka vaatii strategista viestintää asiakkaille ja sidosryhmille. Miten viestiä kriisistä, joka koskettaa kaikkia ja johon oikeastaan kukaan ei osannut ennalta varautua?

Kysyimme asiasta kriisiviestinnän asiantuntija Juhana Harjulta, joka työskentelee vanhempana konsulttina viestintätoimisto Sourcella.

Mikä on kriisiviestinnän merkitys koronaepidemian aikana? Mitä voittoja hyvin tehdyllä kriisiviestinnällä voidaan saavuttaa verrattuna huonoon viestintään. 

Poikkeusoloissa kriisiviestinnän tarve kasvaa. Vaaditaan yhtä aikaa nopeutta ja tarkkuutta, mikä on kova vaatimus. Tällöin kaikkea tavanomaista viestintää ei ehdi eikä kannata tehdä, vaan tulee keskittyä olennaiseen. Tunteiden tyynnyttely, empatia ja ihmisten pelkojen ja epävarmuuksien aito kohtaaminen on tärkeämpää kuin järkeen vetoaminen ja tiedon jakelu. Mutta toki tietoakin tarvitaan: tiedon on keskityttävä olennaiseen ja oltava absoluuttista faktaa. 

Poikkeusoloissa perspektiivi herkästi vääristyy. Keskitytään lähes yksinomaan nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen, eikä huolehdita pidemmän aikavälin vaikutuksista. Tulee nimittäin muistaa, että tämäkin loppuu, ja palataan normaaliin järjestykseen. Hyvin tehty kriisiviestintä ottaa huomioon tulevaisuusaspektin. Kriisin ytimessäkin mietitään, miten viestinnälliset teot ja linjavedot vaikuttavat ensi syksyyn, vuoteen 2021 ja pidemmällekin. Toiminta raportoidaan läpinäkyvästi ja arvioidaan sisäisesti sekä mahdollisesti kumppanin kanssa. 

Hyvin tehdyn työn voitto on se, että kun paremmat ajat koittavat, ollaan valmiita toimimaan. Silloin kisa on taatusti kova. 

Mitä yritysten tulisi mielestäsi erityisesti ottaa huomioon viestiessään koronaepidemian aikana?  

Pitää olla sensitiivinen ja asiallinen. Huumori on vaarallista, kun ihmisillä on hätä ja hämmennys. Kunnioittava asenne ja kohteliaisuus kantavat pitkälle, riippumatta siitä mikä yrityksen oma asema on. Vaikka omaan yritykseen tai asiakkaisiin korona ei vaikuttaisi lainkaan, kannattaa huomata, että monenlaista vaikeutta on kaikkialla ympärillä. Siksi oikein kenelläkään ei ole varaa todeta, että ei koske minua tai sitä, miten viestin. Tämä koskee ihan kaikkia. 

On oltava erityisen tarkka, ettei jaa väärää tietoa tai ole viestinnässään niin epätäsmällinen, että se lisää ihmisten hämmennystä. Jos näin käy, vaikka vahingossa, on se todella vakava paikka ja vaatii välitöntä oikaisua. 

Onko jotain, mitä viestinnän ehdottomasti EI pitäisi nyt tehdä? 

Ei pidä näyttää siltä, että on välinpitämätön tai ylimielinen, koronaepidemian yläpuolella. Ei pidä laskea tilanteesta leikkiä, varsinkaan parodiaa tai mustaa huumoria. Ei tule antaa vaikutelmaa, että pyrkii vilpillisellä tavalla hyötymään kriisistä ja haalimaan itselleen ylimääräisiä etuja: oli se sitten ylihintaista tavaroiden tai palveluiden myyntiä tai perusteetonta julkista tukea. 

Ja missään nimessä ei pidä ilakoida, jos sattuukin niin, että oma liiketoiminta kasvaa koronan takia. Silloin on parempi ulkoisessa viestinnässä todeta asia niin, että on mukana yhteisissä talkoissa, auttamassa apua tarvitsevia. 

Miten markkinointi tulisi ottaa mukaan kriisiviestintään? 

Kriisiviestintätilanteessa tarvitaan markkinoinnin ja viestinnän keskitettyä johtamista. On hankala juttu, jos tilanteeseen sopimaton markkinointikampanja unohtuu päälle sosiaaliseen mediaan ja on ristiriidassa yrityksen muun viestinnän kanssa. Näitä lipsahduksia on koronaepidemian aikanakin ollut. 

Toisaalta kriisiviestinnän tekijät voivat olla myös arvokkaita neuvonantajia markkinoinnille, koska heillä on näkymä siihen, milloin kriisi on taittumassa kohti normaalitilannetta. Silloin on oikea aika käynnistää aktiiviset markkinointitoimenpiteet, jottei jää kilpailijoiden jalkoihin mielialojen muuttuessa positiivisemmiksi. 

Sisäinen kommunikaatio ja yhdessä tekeminen ovat aivan kriittisiä. Markkinointi, viestintä, kriisiviestintä – sekä sisäinen että ulkoa ostettu – täytyy saada nyt puhumaan samaa kieltä. 

Olisiko sinulla vinkkejä sisäiseen kriisiviestintään? Kun tiimit ovat etänä, miten pidetään huoli siitä, että informaatio välittyy sisäisesti ennen kuin se päätyy esimerkiksi mediaan. 

Informaation välittymisen lisäksi toimivassa työyhteisössä ovat tärkeitä sosiaalinen koheesio ja tunne ryhmään kuulumisesta. On pyrittävä luomaan käytäntöjä ja viestinnän tapoja, jotka luovat läsnäoloa myös etänä. Johdon videotervehdykset, striimatut tiedotustilaisuudet, sisäiset podcastit, videoneuvottelun ja sisäisten chattien fiksu tehokäyttö ovat teknisiä tapoja tähän. 

Olennaista on välittää kaikille työntekijöille tunne, että he ovat yhtä tärkeitä, ja kaikkien panosta tarvitaan. Informaatiota ei pidä pimittää, vaikka se olisi hankalaa. Lomautussuunnitelmista, yrityksen talousvaikeuksista tai menetetyistä asiakkuuksista tiedetään kahvihuoneessa nopeammin kuin johto arvaakaan. Siksi kannattaa olla niin avoin kuin mahdollista, suora ja jämäkkä – mutta samalla empaattinen ja kunnioittava. 

Sisäisessä kriisiviestinnässä kannattaa pitää mielessä, että kaikki työntekijät ovat yrityksen brändilähettiläitä, myös ne, jotka on jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan. Tavallisten aikojen koittaessa fiksu sisäinen viestijä saa parhaat tekijät. 

Millainen tuntuma sinulla on suomalaisesta kriisiviestinnän osaamisesta, ovatko yritykset hyvin varautuneet kriisiviestintätilanteisiin? Millaisia kehittämiskohtia yleisesti näet suomalaisten yritysten kriisiviestinnässä? 

Suurimmissa yrityksissä alkavat suunnitelmat olla kunnossa, myös koulutusta ja simulaatioita on johtoryhmälle hankittu. Erityisesti tämä koskee yrityksiä, joiden toimiala on kriisiherkkä. 

Pienemmissä yrityksissä voi varautuminen olla vähäisempää. Silloin pahimmillaan kriisi alkuvaiheessa eskaloituu ja kasvaa, ennen kuin neuvonantaja ehtii apuun. Perusasiat kannattaisi tehdä valmiiksi, vaikka kokisikin, että tuskin kriisi meihin iskee. 

Ehkä suurin kehittämiskohde kaikissa yrityksissä liittyy siihen, miten tarkasti liiketoiminnan vaaranpaikat on osattu tunnistaa. Voi olla, että kriisiviestinnän simulaatiota ei kannata tilata johtoryhmälle, vaan kriisiherkimmän liiketoimintayksikön avainhenkilöille ja asiantuntijoille. Heille se ongelma ensimmäisenä valkenee, ja ensimmäiset askeleet ovat heidän vastuullaan. Hyvän kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen edellyttää syvällistä perehtymistä yrityksen liiketoimintaan ja äärimmäistä luottamusta, koska usein potentiaaliset kriisit ovat samalla liikesalaisuuksia. 

Keskeistä on ymmärtää, että kriisiviestintä on koko yrityksen yhteinen asia, johon kaikkien tulee sitoutua. 

Sana on vapaa, jos haluat nostaa jonkun tietyn näkökulman tai ajatuksen esiin aiheeseen liittyen. 

Viestintäsi kohderyhmä voi muodostua nykyisistä tai potentiaalisista asiakkaista, henkilökunnasta, muista yrityksistä tai laajasta yleisöstä. Kaikissa tilanteissa vastaanottajana on ihminen. Kriisissä tulee osata puhutella ihmistä tunteineen, huolineen, pelkoineen – ja kyetä ottamaan vastaan hänen reaktionsa niin hyvässä kuin pahassa. Empatia ja herkkyys syövät järkiargumentit aamupalaksi. 

Jos tarvitset lisää vinkkejä koronaviruksesta viestimiseen, kannattaa lukaista tämä Juhana Harjun ja Sourcen laatima opas aiheesta. Pääset lukemaan sen tästä.

vaikuttava viestintä

5 vinkkiä vaikuttavampaan viestintään

Vaikuttajat ja vaikuttavuus ovat olleet markkinoinnin ja viestinnän kuumin puheenaihe viime vuosina, eikä loppua näy. Vaikuttajat eivät kuitenkaan ole uusi ilmiö, sillä jo ennen sosiaalisen median vaikuttajia ihmiset ovat seuranneet perinteisen median kautta kuuluisuuksien kulutusvalintoja ja elämäntapoja pyrkien kopioimaan niitä omaan elämäänsä. Samasta ilmiöstä on kyse myös somevaikuttajien kohdalla, nykyään vaikuttajien kenttä vain on monipuolistunut. 

Kun puhutaan vaikuttajamarkkinoinnista tai vaikuttavasta viestinnästä, moni puhuu ainoastaan vaikuttajayhteistyöstä. Me Cisionilla uskomme kuitenkin vaikuttavan viestinnän olevan laajempi ilmiö kuin vain somevaikuttajat. Vaikuttavuudessa kyse on ennen kaikkea oikean viestin kertomisesta oikeassa paikassa oikeaan aikaan halutun vaikutuksen saamiseksi. 

Kiinnostaako vaikuttava viestintä? Lataa täältä oppaamme vaikuttavuuden perusteisita viestijöille. 

Miten viestinnästä sitten saa vaikuttavampaa? Tässä 5 vinkkiä 

Aseta aina tavoite viestinnällesi 

Jotta viestintäsi voisi olla vaikuttavaa, sinun on ensin tiedettävä, miten haluat viestisi vaikuttavan vastaanottajaan. Aseta siis viestinnällesi tavoite. On tärkeää asettaa tavoitteita vuositasolla ja sitoa viestintä osaksi liiketoimintaa. Viestinnän vaikuttavuuden kannalta on kuitenkin tärkeää asettaa tavoitteita myös yksittäisille viestintäkampanjoille. Mieti siis jo ennen viestin lähettämistä, millaisen vaikutuksen haluat vastaanottajaan tehdä. Haluatko saada hänet ostamaan tuotteen? Klikkaamaan linkkiä? Tai jakamaan kuvan somessa? Kun tavoite on asetettu, on helpompi toimia. 

Ajattele vaikuttajia laajemmin 

Vaikuttajat mielletään usein kymmeniä tuhansia seuraajia omaavaksi Instagram-tiliksi tai suosituksi tubettajaksi. Vaikuttajia he varmasti ovatkin, mutta vaikuttajan käsite on todellisuudessa tätä laajempi. Vaikuttaja on henkilö, joka saa toiminnallaan vaikutettua muiden ihmisten käytökseen. Suuri, mutta huonosti sitoutunut seuraajajoukko ei siis välttämättä takaa vaikuttavuutta, vaan vähemmän seuraajia omaavilla mikrovaikuttajilla saattaa olla uskollisempi ja ennen kaikkea sitoutuneempi yleisö. Myös perinteisen median toimittajat ovat vaikuttajia. Journalistit vaikuttavat monen ihmisen mielipiteisiin ja ostopäätöksiin. Älä siis tyydy vaikuttavuutta miettiessäsi ajattelemaan ainoastaan suosituimpia somevaikuttajia. 

Valitse oikeat vaikuttajat 

Kun lähdet tekemään yhteistyötä vaikuttajien kanssa, älä sokaistu suosituimpien vaikuttajien seuraajamääristä tai kilpailijasi tekemästä kampanjasta alan suosituimman tubettajan kanssa. Mieti sen sijaan omaa kampanjaasi tai projektiasi. Millainen vaikuttaja auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi? Onko vaikuttajan oltava kuuluisa sometähti? Ajaisiko lehdistötiedote saman asian? Entä voisiko mikrovaikuttajien joukko toimia suurta vaikuttajaa paremmin ja kustannustehokkaammin? Peilaa valintaasi aina omiin tavoitteisiisi ja tee päätös niiden pohjalta. 

Tarkista taustat 

Ennen kuin otat yhteyttä vaikuttajiin, tarkista heidän taustansa. Oli kyseessä sitten perinteisen median toimittaja tai somevaikuttaja, et halua joutua keskelle itse aiheuttamaasi kriisitilannetta vain siksi, että unohdit turvata selustasi. Onko toimittajalla negatiivinen suhtautuminen toimialaanne? Entä jakaako vaikuttaja somessa mielipiteitä, joiden et halua tulla liitetyksi brändiinne? Tarkista tämä jo etukäteen, niin et joudu myöhemmin selittelemään tekojasi. 

Viesti myös itse 

Brändi tai organisaation henkilöstö voi viestiä vaikuttavasti myös itse. Et siis välttämättä tarvitse vaikuttajayhteistyötä onnistuneisiin viestintäkampanjoihin. Pyri myös omassa viestinnässänne sitouttamaan yleisöjä tiettyyn toimintaan, rakenna henkilöstön asiantuntija-asemaa omissa kanavissanne ja toteuta viestintää strategisesti.  

Kaipaatko lisää tietoa vaikuttavasta viestinnästä ja vaikuttajayhteistyöstä? Lataa oppaamme vaikuttavasta viestinnästä täältä. 


Millaista sisältöä toimittajille kannattaa lähettää?

Lehdistötiedote on perinteisin tapa lähettää yrityksen uutisia toimittajille ja tavoitella sitä kautta medianäkyvyyttä. Perinteinen tiedote toimii edelleen melko hyvin ja toimittajat kokevatkin yrityksen lehdistötiedotteet luotettaviksi lähteiksi. Tarpeeksi uutismaiseen muotoon kirjoitettu tiedote kelpaa monelle toimitukselle sellaisenaan, etenkin jos mukaan on liitetty muutama sitaatti ja korkearesoluutioinen kuva. Mutta onko tiedote ainoa tapa tavoitella toimittajien huomiota? 

Vastaus on ei. Cisionin vuonna 2019 laatiman globaalin State of the Media –tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaistoimittajista haluaa edelleen vastaanottaa ennen kaikkea lehdistötiedotteita. Mutta myös muunlainen sisältö on tervetullutta. 

Millaista muuta sisältöä viestijän siis kannattaa toimittajalle lähettää? 

Pitchauksia ja juttuideoita 

53 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaistoimittajista toivoi viestijöiltä myös suoria juttuideoita ja pitchauksia sopivista aiheista. Tämä eroaa lehdistötiedottamisesta siten, että viestijän täytyy miettiä vain aihe, näkökulma ja perustelu sille, miksi juttu sopisi hyvin kyseiseen mediaan. Varsinainen kirjoitustyö ja pidemmän tekstin laatiminen jätetään toimittajalle. 

Vaikka viestijä säästyykin kirjoittamisen vaivalta, ei pitchaamista kannata tehdä hutiloiden. Ennen kuin lähdet ehdottamaan toimittajalle sopivaa, mieluiten organisaationne toimintaan jollakin tavalla liittyvää aihetta, mieti valmiiksi ainakin nämä asiat: 

Jutun aihe ja näkökulma. Tämä pitäisi pystyä kiteyttämään muutamaan lauseeseen. Huomaa, että esimerkiksi metsäteollisuus tai kestävä kehitys eivät ole jutun aiheita, vaan rajauksen on oltava tiukempi. Rajaus voi olla esimerkiksi kierrätysmuovin käyttö suomalaisyrityksissä tai lajien monimuotoisuuteen tähtäävä, mutta tehokas metsänhoito.  

Kohdennus ja kohdeyleisö. Kun lähdet pitchaamaan juttua, mieti myös tarkkaan oma kohdeyleisösi. Kenet haluat jutulla tavoittaa ja millainen on kohdeyleisösi. Miksi kohdeyleisösi kiinnostuisi jutusta? Millaista hyötyä kohdeyleisön kiinnostus voisi yrityksellenne tai organisaatiollenne tuottaa? Kun kohdeyleisö on mietitty, ajattele mediaa ja toimittajia. Mikä media tavoittaa kohdeyleisösi parhaiten? Entä kuka toimittaja olisi sopiva henkilö kirjoittamaan jutun? Muista myös tutustua median konseptiin ennen yhteydenottoa. Paras tilanne on silloin, jos onnistut myymään ideasi jollekin tietylle, selkeälle juttupaikalle mediassa. 

Kun pitchaat juttuideaa, kannattaa medioita lähestyä yksi kerrallaan. Lehdet eivät tartu uutiseen tai juttuun, jos joku toinen media on jo laatimassa aiheesta juttua. Lähesty siis kerrallaan vain muutamaa toimittajaa ja siirry seuraavaan, jos vastausta ei kuulu muutaman päivän sisällä. 

Juttuideaa pitchatessa kannattaa myös kaikin tavoin korostaa olevansa käytettävissä kuvien tai haastateltavien etsimisessä. Muista kuitenkin, että toimittajan tarttuessa juttuideaan, et enää voi kontrolloida jutun sisältöä tai mahdollisesti muuttuvaakin näkökulmaa. Valitse siis näkökulma ja aihe tarkkaan jo ennen yhteydenottoa. 

Lisää käytännöllisiä vinkkejä pitchaamiseen ja toimittajan tavoittamiseen löydät täältä. 

Tapahtumakutsuja 

Hieman yllättäen jopa 47 prosenttia kyselyymme vastanneista suomalaistoimittajista kaipaa kutsuja tapahtumiin. Tämä siitäkin huolimatta, että toimittajilla on entistä vähemmän resursseja käytössään ja myös entistäkin kovempi kiire. Jos siis järjestätte erilaisia seminaareja tai aamiaistilaisuuksia, kannattaa kutsu lähettää myös toimittajille.  

Lehdistötilaisuudet ovat tietysti melko perinteinen tapa tavata toimittajia. Niiden järjestämistä kannattaakin harkita, jos kyseessä on joku yrityksenne tai organisaationne kannalta suuri uutinen tai muuten vain uutinen, joka kiinnostaa yleisöä laajasti. Kaikista aiheista ei kuitenkaan kannata lähteä järjestämään aikaa vievää lehdistötilaisuutta. 

Miten tapahtumia sitten kannattaisi hyödyntää mediasuhteiden hoidossa? Jos tapahtumat ovat osa muuta markkinointi- tai viestintästrategiaanne, kutsukaa relevantteja toimittajia mukaan aina kuin mahdollista. Vaikka varsinaista juttuaihetta ei tapahtumassa olisikaan, paikalle tulleiden toimittajien kanssa on mahdollista verkostoitua ja sitä kautta luoda tiiviimpiä suhteita kyseisiin medioihin

Tutkimuksia ja dataa 

Jos organisaationne kerää dataa esimerkiksi tietyltä toimialalta, kannattaa siitä laadittuja raportteja lähettää myös toimittajille, edellyttäen tietysti, että kyseinen data on julkaisukelpoista, eikä sisällä salaista tietoa. Tutkimukseemme osallistuneista suomalaistoimittajista yli 40 prosenttia kertoo vastaanottavansa viestijöiltä mielellään tutkimuksia, trendejä ja toimialaan liittyvää dataa. 

Moni organisaatio tuottaa vastaavia tutkimuksia tai whitepapereita markkinoinnin tai asiakkaidensa käyttöön. Seuraavan kerran, kun laaditte dataan perustuvia tutkimuksia, kannattaa valmis tiedosto lähettää luettavaksi myös medialle. Tällaisista tutkimuksista nousseet mediauutiset auttavat organisaatiotanne rakentamaan asemaa toimialan ajatusjohtajana. 

Mutta mitenkäs se lehdistötiedote? 

Lehdistötiedote pitää pintansa, mutta vuonna 2020 kannattaa sekin päivittää. Lataa tästä oppaamme lehdistötiedotteen päivittämiseen uudelle vuosikymmenelle.

Päivitä lehdistötiedotteesi uudelle vuosikymmenelle

Vaikka viestintä onkin viime vuosina ollut kovassa muutoksessa ja teknologia on kehittynyt kovaa vauhtia, pitää lehdistötiedote edelleen pintansa. Ja vaikka viestijältä vaaditaankin vuonna 2020 paljon uusia taitoja, kuten ymmärrystä datasta ja markkinoinnista, ovat perinteiset viestintätaidot edelleen onnistuneen viestinnän edellytys. 

Vaikka lehdistötiedote onkin edelleen tärkeässä osassa yritysten viestintää, kannattaa tiedote kuitenkin päivittää uudelle vuosikymmenelle. Toimittajat ovat aiempaa kiireisempiä ja toivovat viestijöiltä entistä valmiimpaa materiaalia. Lisäksi tiedote jaetaan yhä useammin lehdistön lisäksi myös bloggaajille ja vaikuttajille. 

Millainen lehdistötiedote sitten toimii vuonna 2020? Tässä Cisionin vinkit. 

Kirjoita uutisteksti mahdollisimman valmiiksi 

Toimittajilla on kiire. Verkkomedioiden maailmassa yksi toimittaja joutuu tuottamaan päivässä yhä useampia uutisia ja juttuja. Hyvä tapa erottua ja parantaa oman tiedotteen mahdollisuuksia tulla huomatuksi on kirjoittaa tiedote mahdollisimman julkaisuvalmiiksi. 

Kirjoita tiedote siis valmiin uutisen muotoon. Sijoita tiedotteesi “pihvi” uutiskärjeksi heti tiedotteen alkuun. Lisää tiedotteeseesi myös valmiita sitaatteja yrityksesi avainhenkilöiltä. Valmiin uutisen malliin kirjoitettu tiedote toimii etenkin silloin, kun tiedotettava asia on selkeästi uutinen. 

Aikakauslehdet ja feature-tyyliset jutut voivat olla haastavampia. Sitaatit, kuvat ja selkeä uutismuoto toimivat toki niissäkin, mutta aikakausmediat harvoin julkaisevat tiedotteita sellaisenaan. Jos sinulla on selkeä ajatus aikakauslehden jutuksi, älä yritä kirjoittaa juttua valmiiksi itse.  

Kokeile henkilökohtaisempaa pitchausta 

Jos sinulla on mielessäsi pidempi juttu esimerkiksi aikakauslehteen, kannattaa ottaa yhteyttä valikoituihin toimittajiin sähköpostitse. Kuvaile viestissäsi oma juttuideasi ja kerro, miksi aihe sopisi juuri valitsemaasi mediaan. 

Jotta pitchaus toimisi, täytyy taustatyö tehdä hyvin. Ota selvää kyseisen median kohdeyleisöstä ja konsepteista. Parhaat mahdollisuudet idean hyväksymiselle saat, jos pystyt ehdottamaan aihettasi tietylle juttupaikalle.  

Henkilökohtainen pitchaus voi olla todella toimiva tapa saada tietylle aiheelle medianäkyvyyttä. Pidä kuitenkin mielessä, että kyseessä on journalistinen juttu. Kun juttuaihe on hyväksytty, älä enää sanele toimittajalle ehtoja, vaan anna toimittajan hoitaa työnsä. 

Testaa rohkeasti uusia aiheita 

Moni yritys suhtautuu lehdistötiedotteeseen yhä liian konservatiivisesti. Tiedotteita voi laatia muustakin kuin tuotteiden lanseerauksesta, uusien myymälöiden avaamisesta tai yrityksen taloudellisista uutisista. Kokeile rohkeasti tiedotteen lähettämistä myös muunlaisista aiheista. 

Lataa tästä Cisionin vinkkilista, joka tarjoaa sinulle ideoita luovemmasta tiedottamisesta.

Kokeile uusia formaatteja, kuten videota 

Media on nykyään muutakin kuin kuvia ja tekstejä. Monet verkkomediat ovat alkaneet tuottaa myös erillistä videomateriaalia. Myös viestinnän ammattilaisten kannattaa ottaa videoformaatti haltuun. Toimittajille ja medioille voi hyvin lähettää tiedotteen myös videomuodossa.  

Kun lähetät medioille videoita, pidä huoli siitä, että video on sellaisenaan valmis julkaistavaksi. Toimittaja ei halua ryhtyä monimutkaisiin editointihommiin ennen videon julkaisemista. Siksi video tulee myös pitää informatiivisena – mainosmaista sisältöä kannattaa siis ehdottomasti välttää. Pidä video myös selkeänä: käsittele ainoastaan yhtä asiaa tai selkeää kokonaisuutta. Pituudeltaan ihanteellinen videojuttu on vain muutaman minuutin mittainen. 

Älä unohda multimediaa 

Yllättävän moni viestinnän ammattilainen lähettää tiedotteensa ilman kuvia. Tämä on virhe. Liitä tiedotteen mukaan aina vähintään yksi julkaisukelpoinen kuva. Lisäksi kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös muuta multimediaa, kuten infografiikkaa, videoita ja gifejä. 

Kun lähetät tiedotetta, kannattaa ennen kaikkea testata erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Muista myös räätälöidä viestisi aina kohderyhmällesi sopivaksi. Konservatiivinen talousmedia ei ehkä innostu gifeistä, mutta sosiaalisen median vaikuttajiin ne saattavat hyvinkin toimia. 

Varmista viestisi näkyvyys – Cisionin vinkit sisältöjen optimointiin

Kun tuotat sisältöä, oli se sitten blogiteksti, sosiaalisen median päivitys tai lehdistötiedote, itse sisältö on aina tärkein. Haluat viestiä laadukkaasti valitsemallesi kohderyhmälle. Parhaassa tapauksessa sisältösi on relevanttia ja ratkaisee jonkun kohdeyleisön tarpeen tai ongelman. Kun olet tuottanut laadukasta sisältöä, haluat tietenkin sen tulevan nähdyksi. Tässä vaiheessa optimointi astuu mukaan kuvioon. 

Kun kiinnität laadun lisäksi huomiota myös viestisi oikeaan muotoon, viestin näkyvyys paranee. Sisällön optimointi on helppoa. Muutamalla pienellä kikalla varmistat, että viestisi tulee nähdyksi. 

Lataa tästä ohjeet sisältöjen optimointiin PDF-muodossa. 

Kun haluat optimoida viestinnän sisältöjä, 

Tee näin: 

Räätälöi sisältösi 

Mieti tarkkaan omaa kohderyhmääsi. Kenelle haluat kohdentaa viestisi? Tarkemmin kohdentamisesta voit lukea Ansaitun median johtaminen –oppaastamme. Tärkeintä on kuitenkin se, että räätälöit sanomasi kohderyhmäsi mukaan. Pyri sanomaan jotakin arvokasta kohdeyleisöllesi, älä kirjoita liian geneeristä sisältöä tai tyydy latelemaan itsestäänselvyyksiä. Räätälöi sisältösi oman kohderyhmäsi tarpeisiin. 

Mieti otsikkosi tarkkaan 

Otsikon tehtävä on onnistua kiinnittämään yleisön huomio. Sen tulisikin olla tarpeeksi kiinnostava kerätäkseen klikkauksia, mutta samalla sen tulisi kuvata sisältöä totuudenmukaisesti. Mikään ei ole pahempaa kuin klikkiotsikot, jotka johtavat lukijaa harhaan. Pidä siis huoli, että otsikko herättää lukijan kiinnostuksen, mutta lunastaa samalla lupaukset tarjoamalla laadukasta sisältöä. 

Otsikon pituudellakin on väliä. Ensimmäiset 55-70 merkkiä näkyvät hakukoneiden asettelussa. Pidä siis huoli siitä, että lisäät tärkeimmät asiat otsikkosi alkuun. 

Ripottele avainsanoja eri puolille tiedotetta – äläkä unohda otsikkoa 

Hakukoneiden aikana avainsanat ovat olennainen osa kaikenlaisia sisältöjä. Siksi etenkin tekstejä luodessa on tärkeää miettiä niitä sanoja tai lauseita, joilla haluat tekstisi löytyvän hakukoneiden tuloksista. Ripottele näitä sanoja ja niiden synonyymeja eri puolille tekstiäsi. Muista lisätä avainsana myös otsikkoon. 

Älä kuitenkaan liioittele. Tekstin tulee olla ensisijaisesti luettavaa. Jos avainsanoja on liikaa, hakukoneet tunnistavat sen spämmiksi. Jos tekstisi vaikuttaa spämmiltä, sen sijoitus hakutuloksissa laskee. Käytä siis avainsanoja, mutta älä liikaa. 

Cisionin lehdistötiedotetyökalu tunnistaa tiedotteesi tärkeimmät avainsanat. Pääset testaamaan tiedoteluonnoksesi tehokkuuden täältä. 

Ohjaa lukija hyödyllisen informaation äärelle 

Käytä relevantteja linkkejä sisällöissäsi ja ohjaa lukija sivustoille, joissa hän pääsee halutessaan syventämään tietojaan aiheesta. Linkit voivat ohjata lukijan oman sivustosi muihin resursseihin, kuten blogiteksteihin, tiedotteisiin tai tutkimuksiin. Älä kuitenkaan pelkää lisätä linkkejä myös ulkopuolisten tahojen verkkosivuille. Pidä mielessä, että tavoitteesi on auttaa yleisöäsi ja saavuttaa lukijan luottamus. Joskus tämä tarkoittaa lukijan ohjaamista ulkopuolisen tiedon äärelle. 

Tee sisällöstä helposti sulateltavaa 

Valitettavasti tällä älypuhelinten ja meemien aikakaudella keskittymiskyky on katoava luonnonvara. Pitkä, yhtenäinen teksti ei välttämättä houkuttele lukemaan. Tee sisällöstä siis helposti luettavaa pilkkomalla se väliotsikoiden avulla lyhyemmiksi kappaleiksi, lisäämällä erilaisia listoja tai hyödyntämällä multimediaa, kuten infograafeja, gifejä, kuvia ja videoita. 

Tee sisällöstäsi myös helposti jaettavaa 

Sosiaalinen media on hyvä tapa saada viestillesi lisää näkyvyyttä. Siksi kannattaa varmistaa, että sisältösi on myös helposti jaettavaa. Lisää esimerkiksi twiitattavia lainauksia ja jaettavia infograafeja ja videoita sisältöihisi. Näin myös lukijasi voivat helposti jakaa tuottamaasi sisältöä omissa kanavissaan. 

Näin saat tiedotteesi läpi mediassa

On olemassa myös asioita, joita kannattaa välttää, kun haluat viestillesi mahdollisimman paljon näkyvyyttä. 

Älä siis… 

…käytä ammattijargonia tai hankalaa kieltä 

Teksti kannattaa kirjoittaa siistillä yleiskielellä. Vaikka yleisösi työskentelisikin tietyllä alalla, älä luota siihen, että he tuntevat alan termistön. Kukaan ei halua tuntea itseään tyhmäksi. Etenkin lehdistötiedotetta julkaistaessa kannattaa varmistaa, että teksti on yleiskieltä. State of the media 2019 –tutkimuksessa toimittajat toivoivat viestijöiden kirjoittavan selkeästi ja välttävän ammattitermejä. 

…unohda väliotsikoita 

Kuten jo ylempänä todettu, tekstin tulisi olla helposti luettavaa. Jaa siis teksti väliotsikoiden avulla tiiviimmiksi kokonaisuuksiksi. Etenkin pidempien tekstien kohdalla tämä on suositeltavaa, koska pitkät tekstit ilman hengähdystaukoja tarjoavia väliotsikoita eivät houkuttele lukemaan. 

…liioittele linkkien kanssa 

Linkkejä relevanteille sivustoille kannattaa ripotella tekstiin, mutta ei liikaa. Kun linkkaat lukijan esimerkiksi jonkin toisen resurssin pariin omalla sivustollasi, kannattaa keskittyä ohjaamaan lukijaa yhteen tai kahteen paikkaan. Älä siis täytä tekstiäsi linkeillä, jotka johtavat sinne sun tänne oman sivustosi sisällä. Tämä tekee tekstistä sekavan. 

…hautaa call-to-actionia tekstin pohjalle 

Jos haluat yleisösi toimivan tietyllä tavalla lukiessaan sisältöjäsi, laita toimintakehotus, CTA tarpeeksi ylhäälle tekstissä. Usein sopiva paikka on ensimmäisen tai toisen tekstikappaleen jälkeen. Voit toistaa toimintakehotuksen myös tekstin lopussa. Jos CTA-painike tai linkki löytyy ainoastaan tekstin lopusta, suuri osa lukijoista ei koskaan näe sitä. 

…julkaise sisältöä ruuhkaisimpaan aikaan 

Jos sisältösi tai esimerkiksi tiedotteesi voi odottaa, kannattaa välttää sen julkaisemista ruuhkaisimpiin aikoihin, kuten esimerkiksi maanantaiaamuna kello 8. Kun julkaiset tiedotteen strategisesti esimerkiksi muita aiemmin tai hieman ruuhkaisinta hetkeä myöhemmin, parannat mahdollisuuksiasi tulla nähdyksi.  

Jos julkaiset sisältöjä omilla kotisivuillasi tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kannattaa tietenkin julkaista sisältö silloin, kun ihmiset ovat sisältöjen ääressä. Somessakin kannattaa kuitenkin testata eri ajankohtia, sillä ruuhkaisimpaan some-aikaan myös kilpailijasi saattavat julkaista sisältöä. 

Milloin on oikea aika lähettää lehdistötiedote? Lue blogiteksti aiheesta täältä. 

…unohda multimediaa 

Lisää aina tekstiisi relevanttia multimediaa, kuten kuvia, grafiikkaa, gifejä, videoita, ynnä muuta sellaista, joka auttaa lukijaa tarttumaan sisältöön. Tiesitkö, että kuvat ja erilaiset multimediaelementit parantavat sisältösi sijoittumista hakukoneiden tuloksissa? 

Sisällön tulee olla ennen kaikkea relevanttia ja laadukasta. Optimointi kuitenkin parantaa mahdollisuuksiasi saada viestille näkyvyyttä. Tästä pääset lataamaan Cisionin vinkkilistan sisältöjen optimointiin helposti luettavassa PDF-muodossa. 

Sananvapaus uhattuna – mitä tämä tarkoittaa viestijän kannalta?

Cisionin vuosittainen toimittaja- ja viestijätutkimus paljasti, että myös suomalaistoimittajat ovat huolissaan sananvapauden tilanteesta ja moni kokeekin lehdistönvapauden kaventuneen viimeisen vuoden aikana myös Suomessa. Keskustelu sananvapaudesta koskee myös viestinnän ammattilaisia.

Suomalaiset toimittajat kokevat sananvapauden kaventuneen, mutta kokevat sen johtuvan ennen kaikkea vihapuheesta ja somehyökkäyksistä. Suomessa valtiolliset instituutiot tai päättäjät eivät pyri rajoittamaan toimittajien tai viestijöiden sananvapautta. Mikään virallinen taho ei siis estä toimittajaa uutisoimasta tietyistä aiheista. Vuonna 2019 Suomi myös sijoittui toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä. Kansainvälisesti vertailtuna sananvapaus on siis Suomessa huippuluokkaa.

Miksi toimittajat sitten kokevat sananvapauden kaventuneen? Cisionin paneelikeskustelussa ansaitun median johtaja Ville Blåfield Milttonilta kertoi havainneensa toimittajana työskennellessään, että toimittajia uhkaa ennen kaikkea itsesensuuri. Henkilökohtaisuuksiin menevä masinoitu somehyökkäys on yksittäiselle toimittajalle niin kova paikka, että toimittaja saattaa tietoisesti pyrkiä välttämään someraivon synnyttämistä. Tämä saattaa johtaa siihen, että toimittaja välttelee tietyistä, herkistä aiheista kirjoittamista täysin.

– Olen itse seurannut sivusta tällaista tilannetta, että toimittaja alkaa sensuroida itseään. Tämähän on se tilanne, johon trollaajat ja someraivoajat pyrkivät, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi totesi Cisionin aamiaisseminaarissa.

Ahosniemi myös peräänkuulutti keskustelussa työnantajan roolia. On tärkeää, että toimitus tukee mahdollisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toimittajaa.

Viestijöiltäkin vaaditaan rohkeutta

Toimittajien kokemus vihapuheen lisääntymisestä ja sitä kautta sananvapauden kaventumisesta ei koske ainoastaan journalisteja. Myös viestijöiltä vaaditaan rohkeutta. Nykyään mikä tahansa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuva taho voi saada somessa vastaansa trollien hyökkäyksen. Viestijöitä ja yritysten edustajia tällainen negatiivinen huomio saattaa pelottaa ja monet yritykset saattavatkin vetäytyä julkisesta keskustelusta ja muuttaa viestintäänsä hajuttomaksi ja mauttomaksi.

Kaikki paneelikeskustelijat olivat sitä mieltä, että tällainen vetäytyminen julkisesta keskustelusta ei nykypäivän viestintämaailmassa toimi. Sen sijaan myös viestijöiden täytyisi pyrkiä osallistumaan keskusteluun rohkeasti, vaikka se aiheuttaisikin reaktioita.

– Jos yritys ei itse osallistu keskusteluun tai ota kantaa, maailmasta löytyy kyllä kaikenlaisia hörhöjä, jotka mielellään ohjaavat keskustelua, Arno Ahosniemi totesi.

Myös Kaisu Karvala Hatch Entertainmentilta totesi, että yritysten tulisi rohkeammin pyrkiä johtamaan keskustelua ja rakentamaan narratiivia, sen sijaan että ne jättäytyisivät ainoastaan reagoimaan niitä itseään koskeviin uutisiin ja kommentteihin.

Yhteenveto

Kaventuvan sananvapauden ja lisääntyvän vihapuheen keskellä myös viestijöiltä vaaditaan paljon. Tärkeintä on ymmärtää, että kaikkia ei ole mahdollista miellyttää, mutta toisaalta rohkea viestintästrategia ja kannanotot ajankohtaisiin asioihin usein palkitsevat yrityksen suuremmalla medianäkyvyydellä ja paremmalla tunnettuudella, jotka molemmat ovat myös yhteydessä korkeampaan brändiarvoon ja myyntilukuihin.

Paneelikeskustelu: viestijät ja journalistit – dynaaminen duo?  

Syyskuun lopussa järjestetyssä aamiaisseminaarissamme julkaisimme Cisionin vuosittaisen Toimittaja- ja viestijätutkimuksen. Pääset lataamaan tutkimuksen ilmaiseksi täältä. Kutsuimme seminaariin myös kolme nimekästä panelistia keskustelemaan tutkimustuloksista ja pohtimaan journalismin ja viestinnän tulevaisuutta ja yhteistyötä. Keskustelussa nousi esiin monia kiinnostavia pointteja, jotka tarjoavat varmasti konkreettisia vinkkejä ja ideoita myös omaan työhösi viestinnän parissa. 

Paneelikeskustelussamme olivat mukana: 

  • Arno Ahosniemi, vastaava päätoimittaja, Kauppalehti 
  • Ville Blåfield, ansaitun median johtaja, Miltton 
  • Kaisu Karvalamanaging partner & senior advisorHatch Entertainment 

Trollit, vihapuhe ja rohkeus keskustella

Tutkimuksessa nousi esiin muun muassa se, että suomalaistoimittajat kokivat sananvapauden kaventuneen viimeisen vuoden aikana. He uskoivat myös yleisön luottamuksen mediaa kohtaan laskeneen ja nimesivät syyksi muun muassa valeuutiset. 

Kuinka suuri uhka valeuutiset sitten ovat toimittajan työssä? 

Arno: On luontevaa, että valeuutiset ja informaatiovaikuttaminen nousivat esiin tutkimuksessa. Itse ajattelisin, että sananvapauden kaventumisella tarkoitetaan jotakin institutionaaliselta taholta tulevaa vaikuttamista tai sensurointia ja sitähän ongelmaa meillä Suomessa ei ole. Vihapuhe ja disinformaation leviäminen ovat sen sijaan yleistyneet. Tässä korostaisin työnantajan roolia, eli työnantajan on oltava toimittajan tukena ja luotava prosessit esimerkiksi somehyökkäysten torjuntaan. Vihapuhe on ihan selvä uhka toimittajan työssä, onko se sitten sananvapauden rajoittamista, on sitten toinen kysymys. Jos toimittaja tekee työnsä huolellisesti, ei sananvapautta mikään rajoita.  

Ville: On totta, että vallanpitäjien puolelta mikään ei rajoita sananvapautta. Tietysti tuossa muutama vuosi sitten oli Sipilän ja Ylen kohdalla puhetta tästäkin, mutta isommassa määrin valtio ei puutu lehdistönvapauteen. Toisaalta toimin itse toimittajana joitakin vuosia sitten ja muistan jo niiltä ajoilta, että trollaaminen ja vihapuhe uhkasivat johtaa joidenkin aihepiirien osalta siihen, että toimittajat sensuroivat itseään. Vaikka kuinka järjen tasolla päätätä, ettet anna minkään vaikuttaa journalistisiin valintoihin, on se henkilökohtaisesti vaikea paikka, kun saat sen masinoidun tai osittain masinoidun trolliarmeijan ja somehyökkäyksen niskaasi. Ainakin itsessäni tunnistin tämän itsesensuurin riskin, koska inhimillisesti trollaamisen uhriksi joutuminen on niin raskasta. 

Somekohut ja trollaaminen vaativat kaikilta toimijoilta rohkeutta – Ville Blåfield, Miltton

Arno: Riski on tietysti olemassa ja olen nähnyt tätä tapahtuvan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että trollien ja vihapuheen tavoite on juuri se, että uhkaillaan mediaa luopumaan aiheesta. Näissä tilanteissa työyhteisön tuki on todella tärkeää. 

Kaisu: Näen, että tämä on uhka myös yrityksissä. Yrityksen johto ei halua päätyä klikkiotsikoihin ja somekohun keskelle. Korkein johto on nykyään entistä kiinnostuneempi viestinnästä ja sitä mitataan, mutta samalla kasvavat paineet siitä, mitä viestitään. Aina on se pelko, että viesti vaihtuu matkan varrella. 

Arno: Niin kuin se aina vaihtuu. 

Ville: Somekohut ja trollaaminen vaativat kaikilta toimijoilta rohkeutta. Toimittajilta vaaditaan integriteettiä, mutta myös viestijöiltä ja muilta keskusteluun osallistuvilta vaaditaan selkärankaa. Ilmiöön ei saisi vastata vetäytymällä. Kaikkien toimijoiden pitäisi tukea toisiaan ja käydä rohkeasti julkista keskustelua. 

Arno: Ville on asian ytimessä. Jos et ole itse keskustelussa mukana, siellä on muita hörhöjä, jotka kyllä keskustelevat. Kannattaisi siis olla mukana ja edes yrittää johtaa keskustelua. Vetäytyminen ei läheskään aina toimi. 

Mikä on viestinnän perimmäinen tehtävä?

Rohkeutta keskusteluun osallistumiseen siis vaaditaan. Keskustelijat miettivät myös sitä, mikä on viestinnän todellinen rooli yrityksissä ja missä kohtaa organisaatiota sen kuuluisi sijaita. 

Kaisu: Yllätyin itse siitä, että viestijät kokevat joukkoviestinnän laskevana kanavana. Fakta on se, että kun toimitusjohtaja näkee itsensä Option kannessa, se on viestinnälle mahtava saavutus. Mitä ylemmäs yrityksen hierarkiassa kivutaan, sitä traditionaalisemmat viestintävälineet ja niiden arvostus. Ikävä kyllä narratiivin perässä juokseminen on Suomessa vielä iso ongelma. Johtoa on vaikea saada ymmärtämään viestinnän strategista arvoa ja sitä, että viestintä on myynnin tukitoimi. 

Täysin järkyttävää on myös se, että vain 3 prosenttia viestijöistä pitää viestintää myynnin tukena. Liikeyrityksessä viestinnällä ei mielestäni ole edes muuta tarkoitusta. Kansalaisjärjestöt ja ministeriöt ovat sitten eri asia. Ongelma on se, että viestintä on usein sijoitettu väärään paikkaan, kun sen oikeasti pitäisi olla lähellä toimitusjohtajaa. Mitä korkeammalla, sen parempi. Lisäksi olisi tärkeää, että viestinnässä pyrittäisiin johtamaan keskustelua ja asettamaan agendaa ilman, että toimitusjohtaja on hengittämässä niskaan ja huutamassa “Vaihda tämä otsikko, vaihda otsikko, soita niille, että vaihtaa tämän otsikon!” Sen sijaan viestinnän pitäisi tarjota tietoa ja luoda keskustelua, saada esimiehet heittäytymään ja lopettamaan p*skan puhumisen. Toimittajat kuitenkin löytävät sen tiedon jostakin ja kommentoimattomuus ei johda mihinkään. 

Täysin järkyttävää on myös se, että vain 3 prosenttia viestijöistä pitää viestintää myynnin tukena. – Kaisu Karvala, Hatch Entertainment

Ville: Olen samaa mieltä tuosta aktiivisuudesta. Se on tehokkaampaa kuin pelkkä reagointi. Mutta mikä on viestinnän tehtävä? Nyt on paljon käyty keskustelua yritysten tehtävästä ja siitä, että tuloksen rinnalla pitäisi olla jokin muukin tarkoitus. Juuri tätä yrityksen strategiaa ja tavoitettahan viestintä välittää. Viestintä kertoo muille yrityksen laajemman tarkoituksen. 

Kaisu: Nykyään tilanne on se, että pienissä firmoissa koko viestintä puuttuu, koska sitä ei nähdä myyntiä edistävänä. Totuus on siis se, että monelle yritykselle voitto on tärkein. Ongelma on se, että viestintä on nähty pehmeänä arvona. HR ja viestintä ovat naisten aloja, jotka vain isketään johonkin. Tämä on ongelma. 

Ville: Jos yrityksen ymmärtäisivät tehtävänsä laajemmin, viestinnällä on monia muitakin tehtäviä. 

Mittaaminen osa kaikkea viestintää

Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista oli mittaamisen yleistyminen sekä viestijöiden että toimittajien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan viestijät mittaavat ennen kaikkea yleisön sitoutumista sisältöihin, kun taas toimittajat keskittyvät enemmän määrällisiin mittareihin. 

Ville: Minua jäi mietityttämään tuo tulos, että toimittajat mittaisivat esimerkiksi artikkelin klikkausmääriä. Oma kuva tutuista toimituksista ja toimittajista on päinvastoin se, että mittaaminen on todella tarkkaa ja monipuolista. 

Arno: Minusta tuo kuulostaa aivan luontevalta. Mekin mittaamme ennen kaikkea tilausten määrää ja se on kaikista keskeisin mittari. Volyymin mittaaminen on luontevaa, koska osa voitoista tulee volyymista, siksi tämä on vain tervettä. Volyymista lähtee kaikki ja juuri suuret määrät tuovat mukanaan sen sitoutumisen. 

Kaisu: Nykyään mittarit ovat todella tarkkoja ja mittaustyökalut helppoja käyttää. Tämä on tehnyt meidän työstämme vaikeaa. Enää ei voi tehdä viestintää vain fiilispohjalta. 

Ville: Totta. Muistan, kun Helsingin Sanomissa otettiin käyttöön lukemista mittaavia digimittareita ja se johti jopa kiusallisiin keskusteluihin. Ihan kuin joku olisi laittanut valot päälle. Että hei, tässä on tämä sun merkittävä juttu merkittävästä aiheesta ja sen on lukenut kolme ihmistä. 

Arno: Mittareiden yleistyttyä kymmenisen vuotta toimitukset tosiaan ampuivat vähän yli. Alkoi klikkiotsikoiden aika, joka ei ollut kaunis. Ei se ole vieläkään täysin ohi, mutta nyt laadun korostaminen on taas noussut uudestaan esiin valeuutisten myötä. 

Tehdäänkö toimituksissa nykyään sisältöjä vain aiheista, jotka keräävät klikkejä?

Arno: Missään ei ole lakisääteisesti sanottu, että tietyistä asioista pitäisi aina uutisoida. Toisaalta toimittajan ammattitaitoa on arvioida, mikä on relevanttia uutisoitavaa, vaikka se ei keräisikään klikkejä. Uutisvoitto ajaa meitä eteenpäin. Tavoitteemme on ennen kaikkea saada tieto ennen muita ja julkaista se ennen muita. Ei siis miettiä sisältöä klikit edellä. 

Tavoitteemme on ennen kaikkea saada tieto ennen muita ja julkaista se ennen muita – Arno Ahosniemi, Kauppalehti

Kaisu: Itse hyödynnän tuota viestinnässä myös. Vuodan juttuja strategisesti tietyille medioille. Tietysti pörssiyhtiöissä tätä keinoa ei aina voida hyödyntää. 

Voiko mittaaminen mennä liian pitkälle? Tappaako se luovuuden? 

Ville: Itse olen havainnut, että esimerkiksi juttujen muodot ja näkökulmat ovat yhdenmukaistuneet. Toimittajat ja viestijät ovat huomanneet, mitkä näkökulmat ja tyylit toimivat ja näitä sitten monistetaan aiheesta toiseen. Kyllähän se syö luovuutta, jos mittaamisen takia karsitaan tapoja käsitellä asioita. 

Kaisu: Itse sanoisin, että suomalainen media on kyllä ryhdistäytynyt muun hälyn keskellä. Yrityksissä mittaaminen riippuu yrityksestä ja siitä, osataanko valita oikeat mittarit. Tiedotteen kohdalla avausprosentilla ei ole hirveästi väliä, jos yksikään media ei ole sitä julkaissut. 

Täytyykö kaikissa kanavissa näkyä?

Tutkimuksesta kävi ilmi myös se, että viestijät aikovat tulevan vuoden aikana lisätä panostuksiaan moniin kanaviin, etenkin Instagramiin, LinkedIniin ja Twitteriin. Mistään kanavasta ei silti oltu halukkaita luopumaan. Lähes kaikkien tutkimukseen osallistuneiden viestijöiden mukaan viestinnän keskiössä on silti oma verkkosivu. 

Miltä tämä kuulostaa? 

Kaisu: Kyllä jostakin pitäisi myös pihistää. On hullua olla joka paikassa vain siksi, että kanavia on monta. Vähän oudoksun myös tuota, että omat kotisivut nähdään jonakin dynaamisena viestintäkanavana. En ymmärrä. Nyt olisi viestijöillä herätyksen paikka. Monikanavaisuuden sijaan panostaisin henkilökohtaisiin suhteisiin ihmisten kanssa, ne ovat tärkeitä, kun oikeasti halutaan saada asioita aikaan. 

Ville: Tutkimuksessa oli myös yksityiskohta, jonka mukaan tiedotustilaisuudet ovat nykyään laskeva tapa vaikuttaa. Toimittajilla ja viestijöillä on nykyään kiire, halutaan tehokkaampia tapoja etsiä ja tarjota tietoa. 

Arno: Moni ajattelee, että pitäisi olla joka paikassa mukana, vaikka oikeasti kannattaa miettiä sitä omaa kohderyhmää. Fokusoi niihin kanaviin, jotka ovat oman tekemisen kannalta tärkeitä. Olen myös huomannut, että monet nuoret toimittajat eivät jaksaisi osallistua tiedotustilaisuuksiin, mutta itse kannustan käymään niissä. Noista tilaisuuksista tarttuu aina hihaan muutakin kuin tiedotteesta. 

Kaisu: Viestijöitäkin kyllä kannustaisin näitä järjestämään. Kohtaamaan toimittajat ja johtamaan keskustelua. 

Arno: Mekin olemme saaneet ihan kilpailuetua siitä, että on noissa käyty. Absurdia, miten yksinkertaiset asiat usein toimivat. Henkilökohtaiset suhteet ovat tavattoman tärkeitä, googlaamalla ei kuitenkaan ihan kaikkea löydä. 

Ajatuksia journalismin tulevaisuudesta ja viestinnän ja journalismin suhteesta

Arno: Vahvat brändit pärjäävät journalismissa. Hyvä suhde asiakkaisiin korostuu tulevaisuudessa, koska journalismia ei enää voi pyörittää pelkän mainosmarkkinan varassa. Siitä pitävät huolen Google ja Facebook. Printtilehdestä sanoisin sen verran, että se on hyvä tuote ja on mahdotonta sanoa, kuoleeko se kokonaan. Printtilehden levikki laskee koko ajan. Sanoisin myös, että journalismissa muutamat pärjäävät ja keräävät voitot. Juuri tuli uutinen, jonka mukaan maakuntalehdet Ilkka ja Pohjalainen yhdistyvät. Maakunnissa kehitys ei olekaan ollut myönteistä ja moni pieni brändi on heikossa hapessa. 

Ville: Sanoisin itsekin, että muutamat pärjäävät ja muutamat keräävät voitot. Tämä liittyy juuri valeuutisiin ja vastaavan möykän vastareaktioon. Ihmiset ovat palanneet maksamaan laatujournalismista ja tämä ilmiö vaatii suuria majakoita. Tämä sataa isojen toimijoiden laariin, ei välttämättä Kalajokilaakso-lehden laariin. 

Kaisu: Tutkimuksen mukaan viestijät ovat nykyään toimittajille arvokkaampia kuin ennen. Uskon sen johtuvan siitä, että meistä on tullut parempia. Olemme lähempänä johtoa, tiedämme, mitä tapahtuu. Ylin johto on myös ymmärtänyt narraation hallinnan tärkeyden. Meillä on siksi relevantteja viestejä. Emme aina ole olleet hyviä työssämme, mutta ammattitaitomme on kasvanut. 

Viestijät ovat nykyään toimittajille arvokkaampia kuin ennen. Uskon sen johtuvan siitä, että meistä on tullut parempia – Kaisu Karvala, Hatch Entertainment

Ville: Uskon, että toimittajatkin näkevät viestinnän merkityksen yrityksissä kasvaneen. Viestintä on se taho, joka saa yrityksen aktivoitumaan ja ottamaan osaa keskusteluun. Toimittajille viestintä toimii apuna tai ovena yritykseen. Kyse ei ole enää pelkistä tiedotteista, vaan yrityksen päässä toimivasta ammattilaisesta, joka auttaa toimittajaa. 

Lataa Cisionin Toimittaja- ja viestijätutkimus 2019 täältä

toimittaja soittaa

Toimittaja soittaa – oletko valmis?

Moni viestinnän ammattilainen tavoittelee medianäkyvyyttä organisaationsa uutisille lehdistötiedotteiden avulla. Aina pelkkä tiedote ei kuitenkaan riitä, vaan etenkin isompien uutisten kohdalla toimittajat haluavat kuulla lisätietoja aiheesta tai saada yrityksen edustajilta kommenttia aiheesta. Toisinaan tiedote poikii toimituksessa ihan uusia juttuideoita ja tiedotteesta saatetaan tehdä uutinen erilaisella kulmalla kuin tiedottaja alun perin osasi odottaa.

Miten toimittajan soittoon sitten voisi etukäteen varautua? Tässä muutama vinkki.

Nimeä avainhenkilöt, jotka edustavat organisaatiota mediassa

Yrityksen kannattaa nimetä etukäteen ne avainhenkilöt, jotka voivat kommentoida yrityksen tai organisaation asioita medialle. Usein yksi avainhenkilöistä on toimitusjohtaja, toinen yleinen valinta on talousjohtaja. Myös muille henkilöille kannattaa antaa kommentointilupa tiettyihin aiheisiin. Henkilöstöjohtaja osaa parhaiten vastata henkilöstön lisäkoulutuksesta tehtäviin kysymyksiin.

Avainhenkilön ei aina tarvitse olla osa johtoryhmää, eikä kommentteja kannata pyytää aina samalta henkilöltä. Jo ennen lehdistötiedotteen lähettämistä viestinnän kannattaa miettiä, kuka olisi paras henkilö kommentoimaan juuri kyseistä aihetta. Jopa ns. rivityöntekijät tai harjoittelijat voivat toisinaan olla parhaita avainhenkilöitä kommentoimaan, jos tiedote tai uutinen koskee heitä.

Jos haastattelupyyntö tulee yllättäen, on viestinnän tehtävä miettiä, kuka missäkin tilanteessa olisi paras henkilö kommentoimaan aihetta medialle.

toimittaja soittaa

Toimi linkkinä toimittajan ja yrityksen välillä

Usein tiedotteeseen kannattaa lisätä ainakin viestintäjohtajan tai muun viestinnästä vastaavan henkilön numero. Näin viestintä pystyy harkitsemaan haastattelupyyntöjä ja esimerkiksi sopivia avainhenkilöitä. Toimittajien kanssa toimiminen on viestinnän työtä, joten heillä on usein eniten aikaa myös auttaa mediaa ja tarjota toimittajille esimerkiksi lisämateriaalia tai kuvia juttuja varten.

Yrityksen nettisivuille kannattaa myös lisätä osio, josta median edustajat löytävät helposti viestinnän yhteystiedot. Kannattaa kuitenkin varautua myös siihen, että toimittajat usein pyrkivät suoraan haluamansa henkilön puheille. Tämän takia esimerkiksi toimitusjohtajaa kannattaa opastaa median kanssa toimimiseen. Lisäksi yrityksen muita työntekijöitä kannattaa neuvoa ohjaamaan toimittajien yhteydenotot viestinnälle.

Ole avulias, älä painosta

Hyvät suhteet toimittajiin ovat viestinnälle tärkeitä. Toimittajat muistavat kyllä avuliaat henkilöt ja haastattelevat heitä mielellään myös tulevissa jutuissaan. Pyri siis auttamaan toimittajaa työssään kaikin mahdollisin tavoin. Tarjoa lisätietoja, lähetä valokuvia ja etsi tälle oikeat haastateltavat. Avuliaisuudesta on varmasti hyötyä myöhemmin.

Toisinaan kuulee tarinoita viestinnän ammattilaisista, jotka painostavat journalisteja käsittelemään juttuja tietystä näkökulmasta. Älä itse syyllisty tähän. Journalistien ohjeet kieltävät toimittajaa luovuttamasta päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Älä siis loukkaannu, jos toimittaja ei suostu vaihtamaan näkökulmaa pyynnöstäsi.

Pidä kiinni oikeuksistasi, mutta kunnioita toimittajan aikatauluja

Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tarkistaa sitaattinsa ennen jutun julkaisemista. Toimittajan velvollisuus on siis näyttää sitaattisi sinulle, jos niin pyydät. Voit siis korjata sitaateissasi olevat virheet. Et voi kuitenkaan muuttaa sanojasi päinvastaisiksi tai puuttua leipätekstiin, ellei siitä löydy selvää asiavirhettä. Lopulliseen juttuun lipsahtanut virhe toimittajan on korjattava oikaisulla ja sellaista kannattaakin vaatia, jos jutussa on selvä virhe.

Muista kuitenkin kunnioittaa toimittajan kiireistä aikataulua. Jos juttu on tulossa seuraavan päivän lehteen, et voi käyttää sitaattiesi tarkistamiseen kahta päivää. Pyri aina toimimaan mahdollisimman ripeästi ja tekemään toimittajan työ mahdollisimman helpoksi.

Apua – juttuaihe ei olekaan positiivinen

Aina toimittajat eivät soita mukavissa merkeissä. Toisinaan yrityksen taloudella menee huonosti tai yrityksestä on päätynyt julkisuuteen jotakin muuta ikävää, josta toimittajat haluavat esittää lisäkysymyksiä. Haastattelusta kieltäytyminen saattaa tuntua parhaalta vaihtoehdolta, mutta aina se ei ole järkevää. Negatiiviselta kalskahtavaa juttuaihettakin on luultavasti hyvä kommentoida. Haastattelun avulla omaa näkökulmaa saa tuotua esiin ja se osoittaa myös vastuunkantoa yritykseltä. Jos kysymys on kuitenkin ilkeistä huhuista tai et usko toimittajan käsittelevän aihetta puolueettomasti, vaikeneminen saattaa olla kultaa. Tällaisia tilanteita varten kannattaa kuitenkin laatia kriisiviestintäsuunnitelma.

Yhteenvetona voisi todeta, että toimittajan soittaessa:

  1. Valitse sopivat avainhenkilöt kommentoimaan asiaa ja välitä toimittajalle henkilöiden yhteystiedot.
  2. Tarjoa toimittajalle lisätietoja, kuvia yms. materiaalia aiheesta.
  3. Ole avulias, äläkä painosta toimittajaa tiettyyn näkökulmaan
  4. Tarkista juttu ja omat sitaattisi virheiden varalta – tarvittaessa pyydä oikaisua
  5. Toimi nopeasti ja kunnioita toimittajan deadlineja
  6. Turvaudu tarvittaessa yrityksen kriisiviestintäsuunnitelmaan
Tavoita oikeat journalistit

Tavoita oikeat journalistit ja saavuta viestillesi näkyvyyttä

Kun lähetät lehdistötiedotetta, kenelle ensisijaisesti kohdennat tiedotteesi? Perinteisesti tiedotteet on kohdennettu suurimmille sanomalehdille, tietyn alan erikoisjulkaisuille tai paikallislehdille. Toki tiedotteet kannattaa edelleen suunnata perinteisten medioiden toimituksille, mutta samalla kannattaa muistaa, että tie näkyvyyteen käy yhä useammin vaikuttajien kautta.

Mitä tämä sitten tarkoittaa lehdistötiedottamisen maailmassa? Harva tulee ajatelleeksi, että myös monet journalistit ovat vaikuttajia. Etenkin freelancerit ovat usein erikoistuneet kirjoittamaan tietyn alan tai aihepiirin juttuja ja he tekevät samanaikaisesti töitä useille mediataloille. Freelancereiden lisäksi myös vakituisessa työsuhteessa olevat toimittajat saattavat työskennellä useissa julkaisuissa yhden konsernin sisällä. Työpaikkaa myös vaihdetaan entistä useammin ja nykyään toimittajan valttikortti onkin usein tämän erikoistumisala, ei niinkään media, jolle hän työskentelee.

Lehdistötiedotteet kannattaakin yhä useammin kohdentaa suoraan oman viestin kannalta relevanteille journalisteille. Kuinka tämä sitten onnistuu?

Tavoita oikeat journalistit

Hyödynnä ajantasaista mediatietokantaa

Suomessakin toimittajia on niin paljon, että on varsin aikaa vievää kahlata läpi kaikkien toimittajien kirjoittamat jutut ja heidän sosiaalisen median tilinsä. Onneksi on helpompikin tapa selvittää kunkin toimittajan kiinnostuksen kohteet ja erikoistumisalat. Voit nimittäin hyödyntää valmiiksi laadittua mediatietokantaa, josta löytyvät toimittajien ajantasaiset yhteystiedot, tiedot heidän työpaikastaan ja lisäksi aihepiirit, joista kyseinen journalisti mieluiten kirjoittaa. Esimerkiksi Cisionin mediatietokannasta löytyvät myös freelancereiden ja bloggaajien yhteystiedot ja lisäksi tietokanta ei rajoitu ainoastaan Suomeen, vaan tavoitat sen kautta myös ulkomaalaiset toimittajat ja tiedotusvälineet.

Päivitä kontaktilistasi ja kokeile rohkeasti uutta

Oletko hyödyntänyt samoja vanhoja kontaktilistoja tiedotteidesi jakelussa jo pitkään? Jos tulos ei ole ihan toivotunlainen, kannattaa ehdottomasti päivittää omat lähetyslistat. Varmista, että listoiltasi löytyvät toimittajat ovat yhä kiinnostuneita yrityksesi edustamasta aihepiiristä. Etsi myös uusia toimittajia ja freelancereita, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita tiedotteistasi.

Toisinaan kannattaa kokeilla rohkeasti myös uusia lähestymistapoja. Voit esimerkiksi sisällyttää lähetyslistoillesi alasta kirjoittavat bloggaajat tai valita tiedotteesi vastaanottajiksi myös pienempiä paikallislehtiä, joita tiedote saattaa kiinnostaa.

Analysoi tulokset ja ota opiksi

Kun lähetät lehdistötiedotetta ja tahdot saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä viestillesi, kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon aiemmista kampanjoista saadut opit. Tarkista esimerkiksi se, missä medioissa edellinen tiedotteesi meni läpi, kuinka suuri avausprosentti tiedotteellasi oli ja miten moni klikkasi tiedotteessasi ollutta linkkiä. Cision Communications Cloudista näet lisäksi, ketkä journalisteista ovat viestisi avanneet ja ketkä puolestaan eivät.

Uuden kampanjan kohdalla kannattaa aina pyrkiä uusintamaan hyvät tulokset. Epäonnistuneista kampanjoista kannattaa puolestaan ottaa opiksi. Jos tiedotteen sisällä olevat linkit eivät kerää klikkauksia, kannattaa tärkeimmät tiedot esimerkiksi sisällyttää jo itse tiedotteeseen. Toimittajat, jotka eivät ikinä avaa viestejäsi, kannattaa jättää listalta pois tai vaihtoehtoisesti heihin voi koittaa ottaa yhteyttä henkilökohtaisella sähköpostilla tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Mieti myös muita strategioita näkyvyyden parantamiseen. Ylläpidä hyviä suhteita toimittajiin, paranna lehdistötiedotteesi tehokkuutta tai pitchaa juttuideoita toimittajille suoraan sähköpostitse. Älä tyydy yhteen strategiaan, vaan pyri aina löytämään ja testaamaan uusia keinoja viestisi paremman näkyvyyden saavuttamiseksi.

mitä journalistit odottavat viestijöliltä

Mitä journalistit odottavat viestijöiltä?

Toimittajien ja viestinnän ammattilaisten välinen yhteistyö on parhaimmillaan molempia osapuolia hyödyttävää. Viestinnän ammattilaiset tarjoavat toimittajille juttuaiheita ja sisältöideoita sekä asiantuntijalausuntoja ja dataa. Journalistien avulla yritykset puolestaan saavuttavat näkyvyyttä ansaitussa mediassa. Valitettavasti aina yhteistyö ei toimi näin hyvin.

Cisionin julkaisemasta State of the Media 2019 -tutkimuksesta käy ilmi, että toimittajien ja viestijöiden välit ovat viimeisen vuoden aikana kehittyneet pääasiassa positiiviseen suuntaan. Kyselyyn vastanneista suomalaisjournalisteista 76 prosenttia arvioi, että PR-ammattilaiset olivat tulleet viimeisen vuoden aikana heille entistä tärkeämmiksi. Tämä on viestinnän kannalta hyvä uutinen, vaikka hyödyllisyyden kasvu saattaakin johtua ikävästä asiasta, nimittäin toimittajien resurssipulasta.

Toisaalta tutkimus paljastaa myös, mitkä ovat toimittajien mielestä viestinnän heikkoja kohtia. Kiinnitä huomiota ainakin näihin seikkoihin, jos haluat parantaa omaa yhteistyötäsi toimittajien kanssa.

Toimittaja janoaa oikeaa ihmiskontaktia

Kun aiemmin toimittajat ovat nimenneet yritysviestinnän luotettavimmaksi lähteeksi lehdistötiedotteen, on tähän tullut nyt Suomessa muutos. Lehdistötiedotetta arvostetaan edelleen, mutta sen ohitse luotetuimpana tietolähteenä on noussut yrityksen ”spokesperson” eli yrityksen edustaja, jolta voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausuntoja. 50 prosenttia tutkimukseen osallistuneista suomalaistoimittajista nimeää spokespersonin yrityksen luotettavimmaksi lähteeksi. Vastaava luku lehdistötiedotteen kohdalla on 25 prosenttia.

Hyvän tiedotteen osuessa kohdalle toimittajat soittavatkin usein lisätietoja tiedotteeseen kirjatulta yhteyshenkilöltä. Kannattaa muistaa, että toimittajan kannalta viestintäjohtaja tai tiedottaja on harvoin se henkilö, jolta tämä kommentteja kaipaa. Siksi kannattaa jo ennen tiedotteen lähettämistä miettiä, kuka yrityksessä olisi paras henkilö kommentoimaan tiedotetta ja lisätä tämän yhteystiedot suoraan tiedotteeseen.

miten viestintä voisi auttaa toimittajia työssään

Viestijä tarjoaa tietoja, kun toimittaja niitä tarvitsee

Kyselyssä selvitettiin myös sitä, mitä toimittajat konkreettisesti viestijältä odottavat. 60 prosenttia vastanneista suomalaistoimittajista toivoi, että viestinnän ammattilaiset tarjoaisivat heille dataa ja asiantuntijalähteitä silloin, kun he itse niitä tarvitsevat. Paras tapa auttaa journalistia työssään on siis olla tämän tavoitettavissa silloin, kun on tarpeellista.

Jos toimittaja siis ottaa yritykseen yhteyttä asiantuntijalausuntojen tai tilastojen toivossa, kannattaa aina parhaansa mukaan pyrkiä tarjoamaan apujaan. Tästä on hyötyä myös parempien mediasuhteiden rakentamisessa. Kun toimittaja on saanut apua yrityksestänne aiemmin, suhtautuminen omiin pitchauksiinne ja tiedotteisiinne luultavasti muuttuu positiivisemmaksi.

Toimittajan harmina epäolennaiset pitchaukset ja spämmi

Suurin osa (47%) suomalaistoimittajista saa sähköpostitse alle sata pitchausta viikossa. Kuitenkin 41 prosenttia vastasi, että sähköpostiin kilahtaa viikossa 101-300 tiedotetta tai pitchausta yrityksiltä. Viestijältä vaaditaan siis kykyä erottautua suuren tiedotemäärän joukosta.

Samalla toimittajat kertovat, että alle neljännes heidän vastaanottamistaan tiedotteista on relevantteja. Toimittajien sähköposti täyttyy siis suurelta osin turhasta tiedosta, minkä vuoksi jopa 8 prosenttia suomalaistoimittajista totesikin, että parasta mitä viestinnän ammattilainen voi heidän auttamisekseen tehdä on spämmäämisen lopettaminen.

Tämä kuulostaa ehkä hieman masentavalta, mutta viestijän kannalta tässä piilee myös opetus: lähetä toimittajille vain hyvin laadittuja ja kohdennettuja lehdistötiedotteita. Vältä myös turhien sähköpostien lähettämistä toimittajille – heidän työpäivänsä ovat usein kiireisiä. Yksi yhteydenotto tiedotetta kohden siis riittää.

Tee kotiläksysi ja kohdenna oikein

Koska toimittajien saamista tiedotteista ja pitchauksista suurin osa on epäolennaisia, on sinulla ja yritykselläsi parhaat mahdollisuudet näkyvyyden saavuttamisessa, jos teet kotiläksysi kunnolla. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen tiedotteen lähettämistä mietit, kenelle tiedote todella on suunnattu ja millaisen median kohdeyleisöä uutinen kiinnostaisi.

Lähes 30 prosenttia tutkimukseen osallistuneista suomalaistoimittajista olikin sitä mieltä, että median kohdeyleisön tunteminen on tärkeintä, mitä viestinnän ammattilainen voi heidän puolestaan tehdä. Tunne siis pitchattavan median kohdeyleisö ja kohdenna tiedotteesi oikeisiin medioihin ja oikeille toimittajille.

Jos haluat lukea koko State of the Media 2019 -tutkimuksen, pääset lataamaan sen täältä.  

Näin saat tiedotteesi läpi mediassa

Kuinka tiedote läpi mediassa? 5 vinkkiä parempaan yhteistyöhön toimittajien kanssa

Tiedottajan ja viestijän tavoitteena on usein saada yritykselle tärkeä ja positiivinen uutinen leviämään mahdollisimman laajalle mediassa. Siksi asiasta halutaan tiedottaa. Monesti vaivalla tehty tiedote tuntuu kuitenkin jäävän noteeraamatta ja päätyvän suoraan toimittajan roskapostilaatikkoon.

Miten oman tiedotteen läpimenoa mediassa sitten voisi parantaa? Jos olet jo lukenut vinkkimme tehokkaan lehdistötiedotteen kirjoittamiseen ja olet ottanut selvää, mikä on paras aika lähettää lehdistötiedote, ei hätää. Tässä vielä viisi lisävinkkiä toimivampaan yhteistyöhön toimittajien kanssa.

Kohdenna, kohdenna ja kohdenna

Oikean kohderyhmän valintaa ei voi liikaa korostaa tiedottamisessa. Moni viestijä tekee kuitenkin kohdentamisessa sen virheen, että miettii toimittajia omana kohderyhmänään. Tässä kohtaa mennään pahasti metsään, sillä oikea kohderyhmä löytyy aina lukijoista. Kun toimittaja valitsee juttuaiheita, hän miettii aina omaa kohderyhmäänsä, yleisöään. Siksi myös viestijän täytyy miettiä uutisensa lopullista kohderyhmää, median lukijoita.

Toimittajien tai medioiden huolellinen tutkiminen ennen tiedotteen lähettämistä saattaa kuulostaa liian työläältä, mutta usein tämä ponnistelu tuottaa myös tulosta. Usein mediat kertovat omilla nettisivuillaan selvästi oman kohderyhmänsä. Myös yksittäisten toimittajien sosiaalisen median kanavista voit usein selvittää, mistä aiheista toimittaja tekee juttuja ja sitä kautta saat vihiä myös tämän yleisön kiinnostuksen kohteista. Voit myös hyödyntää Cisionin mediatietokantaa toimittajien tavoittamisessa ja viestisi kohdentamisessa. Kysy lisää asiantuntijoiltamme.

Kirjoita uutiskoukku esiin

Uutinen on rakenteeltaan kuin kärjellään seisova kolmio, painavin asia on aina ylimpänä, jotta lukijan on helppo löytää tärkein asia nopeasti. Lehdistötiedotteen kirjoittaminen ei tältä osin poikkea uutisen kirjoittamisesta. Sijoita tiedotteen painavin asia, uutiskoukku, aina ensimmäiseksi.

Toimitusten resurssit ovat vähentyneet ja toimittajia vaivaa usein jatkuva kiire. He eivät ehdi etsiä uutista huonosti kirjoitetusta tiedotteesta. Tee siis toimittajalle palvelus ja säästä hänet etsimisen vaivalta.

näin saat tiedotteen läpi mediassa

Helpota toimittajan työtä tarjoamalla ekstraa

Monet toimittajat työskentelevät useiden juttujen parissa päivittäin. Siksi yhteen uutiseen ei ehdi käyttää montaa tuntia. Tiedottajan kannattaakin tiedostaa tämä ja tarjota toimittajalle tiedotteessa kaikki materiaali, jota tämä saattaa jutunteon yhteydessä tarvita. Itse tiedote kannattaa pitää tiiviinä ja selkeänä. Tiedotteen lisäksi kannattaa kuitenkin lisätä esimerkiksi linkki aihetta täydentävään dataan tai tutkimukseen. Muista myös kirjoittaa tiedotteeseen muutama sitaatti, jotta toimittajan on helppo poimia yrityksen spokespersonin lausunto lyhyeenkin uutiseen.

Kuvat ovat toimituksille todella tärkeitä. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tämä pätee myös uutisjuttuihin. Kuva myös herättää lukijan kiinnostuksen. Siksi kannattaakin lisätä tiedotteeseen muutama kuva tai ainakin linkki yrityksen kuvapankkiin, josta toimittaja voi valita juttuunsa sopivan kuvan. Varmista, että kuvat ovat tarpeeksi hyvälaatuisia myös painoon.

Älä unohda haastateltavan yhteystietoja – ja ole tavoitettavissa!

Usein etenkin isompien uutisten kohdalla toimitukset haluavat haastatella yrityksen edustajaa saadakseen tältä juuri heidän edustamalleen medialle suunnatut kommentit. Siksi onkin tärkeää muistaa liittää tiedotteeseen sekä viestinnän että sopivan haastateltavan yhteystiedot.

Valmistaudu myös olemaan puhelimen päässä tiedotteen lähettämisen jälkeen ja kehota myös muita tiedotteeseen lisättyjä kontakteja tekemään samoin. Toimittaja turhautuu, jos juuri lähetettyä tiedotetta ei olla valmiita kommentoimaan.

Älä painosta tai sanele ehtoja

Vaikka tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, kuulee toimittajilta toisinaan kauhutarinoita viestijöistä, jotka yrittävät vaikuttaa toimittajien päätöksentekoon. Totuus on kuitenkin se, että tiedotteen lähettämisen jälkeen et juurikaan voi vaikuttaa niihin näkökulmiin, joista käsin toimitukset tiedotetta käsittelevät. Et voi siis vaatia toimittajaa nostamaan esiin tiettyä asiaa tiedotteestasi tai vaatia lehdestä tiettyä julkaisupaikkaa.

Toimittajan ja viestijän kohtaamisessa on kyse kahden ammattilaisen välisestä yhteistyöstä. Viestijänä autat toimittajaa tekemään yleisöään kiinnostavaa journalismia. Toimittaja puolestaan vastaa työstään yleisölleen ja usein toimittaja tunteekin yleisönsä paremmin kuin viestijä. Luota siis toimittajan päätöksentekoon. Toisinaan tiedote ei mene läpi siinä muodossa kuin viestijä on halunnut, mutta tämä täytyy vain hyväksyä. Jos haluat tietää lisää median logiikasta, kannattaa tutustua journalistin ohjeisiin, jotka ovat käytössä lähes kaikissa suomalaisissa toimituksissa.

Toivottavasti nämä vinkit auttavat sinua lähettämään entistä tehokkaampia tiedotteita ja saavuttamaan viestinnällesi ansaittua näkyvyyttä. Jos kaipaat lisää vinkkejä parempaan tiedottamiseen, lue kuinka voit rakentaa paremman suhteet mediaan ja miten pitchata toimittajia sähköpostitse.

Pitchaatko sähköpostitse? Näiden vinkkien avulla viestisi huomataan

Sähköposti on osa lähes jokaisen toimittajan, vaikuttajan ja viestijän työpäivää. Se onkin yksi tärkeimmistä viestintäkanavista ja esimerkiksi toimittajiin kannattaa useimmiten olla yhteydessä sähköpostitse puhelimen sijaan.

Koska sähköpostia käytetään päivittäin paljon, saattaa sähköpostilaatikko kuitenkin täyttyä nopeasti turhasta spämmistä ja viesteistä, jotka eivät välttämättä edes ole relevantteja vastaanottajalle. Moni klikkaakin itselleen turhaksi kokemansa sähköpostit suoraan roskakoriin tai arkistoon. Tämä tietenkin aiheuttaa haasteita esimerkiksi viestijöille, jotka haluavat pitchata toimittajia tai vaikuttajia sähköpostitse.

Me Cisionilla kokosimme 8 vinkkiä onnistuneempaan sähköpostipitchaukseen. Näiden ohjeiden avulla parannat pitchaustesi ja uutiskirjeidesi mahdollisuutta tulla huomatuksi.

Etsi viestillesi oikeat vastaanottajat

Tärkeintä on löytää suuresta toimittajien, medioiden ja vaikuttajien joukosta ne, joita sanomasi oikeasti kiinnostaa. Cisionin tietokannat ovat tässä hyvänä apuna. Kauttamme löydät laajan joukon sekä kotimaisia että ulkomaisia medioita, vaikuttajia ja päättäjiä. Tietokannastamme löydät yhteystietojen lisäksi myös tietoa esimerkiksi siitä, mistä aihepiireistä kyseinen toimittaja on kiinnostunut kirjoittamaan. Näin voit valita viestillesi oikean vastaanottajan, joka on kiinnostunut kuulemaan aiheesta lisää. Tietokannoistamme pääset lukemaan lisää täältä.

Jos käytössäsi ei ole Cisionin media– tai yhteiskuntasuhdetietokantaa, kannattaa siinäkin tapauksessa kiinnittää huomiota oikeiden yhteyshenkilöiden löytämiseen. Tutki toimittajien ja vaikuttajien aiemmin tuottamaa sisältöä ja perehdy heidän työhönsä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Näin voit muodostaa käsityksen siitä, millaiset asiat heitä kiinnostavat.

Lähetä ainoastaan relevanttia sisältöä

Kun olet tehnyt taustatyön hyvin ja valinnut oikeat henkilöt sähköpostin vastaanottajiksi, mieti tarkasti sähköpostisi sisältö. On tärkeää lähettää ainoastaan sellaista sisältöä, joka on vastaanottajalle relevanttia. Älä lähetä turhia liitteitä sähköpostisi mukana ja pidä tekstiosiokin tiiviinä ja asiapitoisena.  Mieti, mikä osa viestistäsi on vastaanottajan kannalta kaikista tärkein ja sijoita se viestisi kärkeen.

Kannattaa myös asettua viestin vastaanottajan asemaan ja miettiä, mitä haluat tämän tekevän viestisi luettuaan. Toivotko tämän ottavan sinuun yhteyttä ja kysyvän lisätietoja? Kerro tämä viestisi lopussa selkeästi ja anna vastaanottajalle myös tiedot siitä, miten ja milloin sinut parhaiten tavoittaa.

Uutiskirjettä lähettämässä? Pitäydy valitsemassasi aikataulussa

Säännöllinen uutiskirje on tärkeä osa yhä useamman yrityksen viestintää. Jos organisaatiollanne on tapana lähettää tietyin väliajoin uutiskirje asiakkaillenne tai muille sidosryhmillenne, on tärkeää pysytellä sovitussa aikataulussa. Kirjeen tilaajat odottavat saavansa uutiskirjeen tietyin väliajoin. Jos luvattu viesti ei saavu tai jos yritys lähettelee sähköpostia selvästi luvattua useammin, saattaa lukijan luottamus yritykseen horjua.  Valitse siis uutiskirjeellesi sopiva aikataulu ja pitäydy siinä.

Ajoituksella on merkitystä

Sähköpostin, aivan kuten lehdistötiedotteenkin lähetysajankohdalla on merkitystä. Sähköpostia ei kannata lähettää viikonloppuna tai illalla, mutta myös esimerkiksi maanantai ja perjantai saattavat olla lähetyspäivinä huonoja. Maanantaina viikonlopunvietosta töihin palannut toimittaja tai vaikuttaja ei välttämättä ehdi tarttua viestiisi. Perjantaina puolestaan viikonloppu siintää jo monen mielessä. Jos mahdollista, ajoita siis viestisi tiistain ja torstain väliin. Myöhään iltapäivälläkään ei välttämättä kannata lähettää reagointia vaativia sähköpostipitchauksia, sillä moni lähtee mieluummin ajallaan kotiin kuin jää lukemaan viestijältä saapunutta tiedotetta tai juttuideaa. Ajoita siis viestisi aamupäivään, jos haluat vastaanottajan jakamattoman huomion.

Kenen nimissä viesti lähetetään?

Yksityiskohdat ratkaisevat, kun haluat saada viestisi vastaanottajan reagoimaan. Etenkin yrityksen puolesta viestittäessä kannattaa viestin lähettäjä -kenttään kirjoitettava nimi miettiä huolella. Keneltä vastaanottaja haluaa saada viestin ja kenen sanalla on eniten painoarvoa? Olisiko parempi viestiä viestintäjohtajan vai yrityksen nimellä? Vai kannattaisiko lähettäjäksi merkitä vastaanottajan henkilökohtaisen asiakasneuvojan nimi? Toisaalta kannattaa muistaa myös se, että lähettäjäksi merkityn henkilön tulee olla valmiina vastaamaan myös mahdollisiin yhteydenottoihin. Toimitusjohtajan nimeä ei siis kannata laittaa lähettäjäksi, jos tällä ei ole todellisuudessa aikaa vastata puhelimeen tai sähköpostiin.

Älä käytä caps lockia tai huutomerkkejä viestin otsikossa

Yksityiskohdat saattavat ratkaista viestisi kohtalon, sillä esimerkiksi caps lockeilla kirjoitettu viestiaihe päätyy helposti suoraan roskapostikansioon. Samoin huutomerkkien käyttöä kannattaa harkita tarkasti, sillä monet sähköpostiohjelmat leimaavat useita huutomerkkejä sisältävät otsikot suoraan spämmiksi. Pahimmassa tapauksessa nämä pienet asiat estävät viestisi perillemenon. Siksi yksityiskohtiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Lähetä uutiskirje sekä HTML-versiona että Plain text -versiona

Vaikka käyttäisitkin paljon aikaa uutiskirjeesi visuaaliseen muotoiluun, kannattaa silti antaa lukijalle mahdollisuus lukea viesti myös muotoilemattomana tekstiversiona. Kaikki sähköpostiohjelmat eivät tue monimutkaista koodia sisältäviä ulkoasuja.

Jos pitchaat toimittajaa tai vaikuttajaa henkilökohtaisesti, viesti kannattaa lähettää suoraan sähköpostin viestikenttään kirjoitettuna. Näin kannattaa toimia pitchauksessa, vaikka vastaanottajia olisikin useita. Suoraan viestikenttään kirjoitettu viesti saattaa tuntua helpommin lähestyttävältä kuin yrityksen väreihin brändätty hiottu ulkoasu. Varsinkin, jos haluat vastaanottajan vastaavan viestiisi, kannattaa se lähettää mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa.

Tee tarpeen mukaan muutoksia vastaanottajalistaan

Vaikka lähettäisitkin usein toimittajille tai vaikuttajille pitchauksia samasta aiheesta, kannattaa vastaanottajalista käydä jokaisella kerralla huolellisesti läpi. Näin pidät huolta siitä, että lähetät vastaanottajille aina relevanttia sisältöä.

Cisionin tietokantojen avulla tavoitat aina oikeat henkilöt tiedotteillesi ja sähköposteillesi. Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää media- ja yhteiskuntasuhdetietokannoistamme, ota meihin yhteyttä. Kerromme mielellämme lisää.

 

Mediasuhteiden rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä

Näin rakennat hyvät suhteet mediaan ja saat viestillesi näkyvyyttä

Hyvät ja luottamukselliset suhteet mediaan ovat vaalimisen arvoisia. Jos olet oman alasi asiantuntija tai jos yrityksesi on markkinajohtaja toimialallaan, sinulla on luultavasti paljonkin annettavaa alasi käänteitä koskevaan keskusteluun. On kuitenkin vaikeaa päästä mukaan julkiseen keskusteluun, jos median edustajat eivät edes tiedä olemassaolostasi. Siksi on tärkeää rakentaa ja ylläpitää luottamuksellisia suhteita mediaan ja toimittajiin.

Ennen kuin syvennymme mediasuhteiden rakentamiseen, kannattaa muistaa, että toimittajien työtä ohjaa ennen kaikkea yleisön kiinnostus. Aiheet valitaan uutisarvon tai yleisön kiinnostuksen mukaan ja haastateltavaksi pääsee henkilö, joka osaa kommentoida aihetta asiantuntevasti. Pelkästään toimittajien kanssa ystävystymällä ei siis yleensä saa viestiään läpi mediassa.

Omat kanavat käyttöön

Jos et ole aiemmin työskennellyt yhteistyössä median tai toimittajien kanssa, alkuun pääseminen saattaa tuntua vaikealta. Sosiaalisen median aikakaudella viestintää ei onneksi tarvitse jättää media-alan ammattilaisten varaan. Omia näkemyksiä on mahdollista tuoda esiin helposti myös omissa kanavissa. Blogit, LinkedIn-artikkelit, tviitit ja jopa Facebook-ryhmät ovat hyviä kanavia oman asiantuntijuuden esiintuomiseksi.

Jos haluat näkyvyyttä ennen kaikkea yrityksellesi, tuota säännöllisesti sisältöä myös yrityksesi verkkosivuille. Yritysblogit, lehdistötiedotteet ja somekanavat ovat hyviä mahdollisuuksia tuoda esiin yrityksen omia näkemyksiä ja uutisia. Älä rajoita sisällöntuotantoa tiukasti omaa yritystäsi koskevaksi, vaan ota yrityksen nimissä kantaa myös alan tulevaisuudennäkymiin ja esimerkiksi asiakkaiden tarpeiden kehitykseen. Näin yritys profiloituu alansa asiantuntijaksi.

Yrityksen verkkosivut kannattaa muotoilla niin, että median edustaja löytää helposti tarvitsemansa tiedot. Kokoa erilliselle sivulle tietoa toimittajille ja muista lisätä sivuille myös esimerkiksi viestintäjohtajan tai muun edustajan yhteystiedot.

Vahvat mediasuhteet helpottavat viestintää

Ylläpidä kohdennettua kontaktilistaa

Monesti yritys käyttää paljon aikaa ja vaivaa hyvän lehdistötiedotteen kirjoittamiseen, mutta tiedotteen jakamiselle ei välttämättä uhrata ajatustakaan. Sen sijaan, että pitchaisit oman yrityksesi uutisia ja omaa asiantuntijuuttasi kaikille Suomen toimittajille, mieti hetki omia tavoitteitasi.

Kenet oikeastaan haluat tavoittaa uutisellasi? Kenen haluat lukevan sitaattisi? Toimiiko yrityksesi kansainvälisellä, mutta kapealla toimialalla? Kiinnostaako tiedotteesi lähinnä paikallista yleisöä? Vai olisiko lausunnossasi ainesta valtakunnallisen lehden pääuutiseksi?

Kun olet miettinyt omia tavoitteitasi ja määritellyt kohdeyleisösi, käytä aikaa oikeiden kontaktien etsimiseen. Luo lista niistä toimittajista, vaikuttajista ja medioista, joiden kautta uskot tavoittavasi yleisösi parhaiten.

Seuraa listalle keräämiäsi henkilöitä myös sosiaalisessa mediassa, osallistu samoihin keskusteluihin ja jaa heidän sisältöään omissa kanavissasi. Näin tulet luultavasti itsekin huomatuksi ja toimittajat saattavat kiinnostua sanomisistasi.

Pitchaus kuntoon

On tärkeää, että osaat viestiä tiiviisti ja selkeästi omasta työstäsi ja osaamisestasi. Ennen kuin tapaat uusia ihmisiä ammatillisessa mielessä, mieti aina kuinka voisit olla hyödyksi tapaamallesi henkilölle. Omasta pitchauksesta tai niin kutsutusta hissipuheesta tulisi käydä ilmi myös se, mitä oikeastaan teet ja miksi. Kun tapaat median edustajia, heitä kiinnostaa ennen kaikkea se, kuinka voit auttaa heitä tuottamaan parempaa sisältöä yleisölle. Hio siis oma pitchauksesi kuntoon ennen tapaamista ja muista aina räätälöidä se vastaanottajan mukaan.

Älä ahdistele

Vaikka sinulla olisi mielessäsi vuoden juttuaihe ja haluat ehdottomasti saada sen median tietoon, kannattaa pitää pää kylmänä. Älä pommita toimittajia puheluilla, vaan lähesty heitä mieluummin sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa.  Suurin osa toimittajista arvostaa yhteydenottotavoista eniten perinteistä lehdistötiedotetta.

Voit myös aloittaa keskustelun toimittajan kanssa esimerkiksi Twitterissä tai ehdottaa juttuaihetta tai kiinnostavaa haastateltavaa muissa sosiaalisen median kanavissa. Pyri olemaan oikeasti hyödyksi, älä siis vain pommita toimittajaa omaa agendaasi hyödyttävillä ehdotuksilla.

Pelaa median säännöillä

Kun kyse on mediasuhteiden rakentamisesta ja ylläpidosta, kyse on aina toimittajasta ja hänen tarpeistaan. Toimittaja vastaa työstään ja tekemisistään yleisölle ja hänen tulee miellyttää ensisijaisesti yleisöä, ei sinua. Jos siis tahdot pitchata toimittajalle juttuaihetta tai uutista, tuo jutun uutiskoukku selkeästi näkyville. Kerro, miksi juttu pitäisi kirjoittaa ja mitä uutta tietoa se tarjoaisi lehden lukijalle tai ohjelman katsojalle.

Jutun julkaisemisen syyksi ei riitä se, että yrityksesi profiloituisi jutun avulla markkinajohtajaksi. Vaikka tämä olisikin osa viestintästrategiaasi, ansaitun median kanssa työskenneltäessä median tarpeet asetetaan aina yrityksen tarpeita korkeammalle. Näin päästään yleensä kaikkia osapuolia hyödyttävään lopputulokseen.

Tapaa toimittajia myös kasvotusten

Toimittajatkin ovat ihmisiä ja heidän kanssaan pätevät samat säännöt kuin muissakin ihmissuhteissa. Usein läheistä ja luottamuksellista suhdetta on helpoin rakentaa kasvotusten. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä tiukat deadlinet ja kiireinen työrytmi tekevät toimittajan ajasta kallista.

Kun ehdotat tapaamista toimittajan kanssa, mieti tarkasti valmiiksi, mikä tapaamisen tarkoitus on. Haluatko esimerkiksi ehdottaa toimittajalle juttuaihetta tai kertoa tälle yksinoikeudella jonkin tulossa olevan uutisen? Viesti tapaamisen tavoite selkeästi myös toimittajalle, kun ehdotat yhteistä kahvikupposta.

Myös lehdistötilaisuudet ovat hyvä mahdollisuus tavata toimittajia kasvotusten. Varmista kuitenkin, että sinulla on lehdistötilaisuudessa tarjottavana kiinnostava juttuaihe, jonka avulla toimittajat on helppo houkutella paikalle.

Ole avulias ja helposti tavoitettavissa

Kun toimittaja sitten ottaa sinuun yhteyttä, on todella tärkeää olla helposti tavoitettavissa. Vastaa median edustajien soittoihin mahdollisimman nopeasti ja pyri muutenkin auttamaan toimittajaa työssään kaikin mahdollisin tavoin. Voit esimerkiksi tarjota toimittajalle lisäinformaatiota tai hyvälaatuisia kuvia juttua varten. Muista myös median kiireinen työrytmi ja pyri sopeutumaan siihen. Jos toimittaja pyytää sinua tarkistamaan jutun asiavirheiden varalta, tee se mahdollisimman nopeasti, äläkä jätä asiaa roikkumaan päiväkausiksi.

Toimittajat ottavat helposti yhteyttä myös tulevaisuudessa, jos muistavat sinut avuliaana ja ammattimaisena haastateltavana, jonka kanssa on helppo työskennellä.

Lopuksi

Mediasuhteiden ja asiantuntija-aseman rakentaminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä. Jos kaipaat apua tiedotteiden jakelussa tai esimerkiksi relevantin toimittajalistan rakentamisessa, ota meihin yhteyttä.

Nyt myös tubettajat Cisionin Mediatietokannassa

Olemme ylpeitä siitä, että me täällä Cisionilla ylläpidämme Suomen suurinta mediatietokantaa. Sen sisältämät yhteyshenkilöt on luokiteltu paikallisiksi, alueellisiksi ja valtakunnallisiksi kontakteiksi. Teimme vuonna 2018 tietokannassa uuden aluevaltauksen ja lisäsimme valikoimaan myös kuuman kohderyhmän – suomalaiset tubettajat.

Täydensimme mediatietokantaan toimituksellisen median kontaktien lisäksi myös Instagram-vaikuttajia, freelancereita ja bloggaajia. Monipuolisesta tietokannastamme on helppo hakea toimittajia esimerkiksi aihealueen, maantieteellisen sijainnin, mediatyypin tai lehden levikin perusteella. Yhteensä tietokantaan lisättiin viime vuonna yli 2500 kontaktia.

Mediatietokannan lisäksi palveluihimme kuuluu myös kattava yhteiskuntasuhdetietokanta, jonne on viime vuoden aikana lisätty muun muassa ylioppilas- ja opiskelijakuntien puheenjohtajat, keskeiset yhteyshenkilöt sairaanhoitopiireistä sekä eduskuntapuolueiden piiritoimistot. Tietokantojen kontaktitiedot pysyvät ajan tasalla, sillä molempia tietokantoja päivitetään jatkuvasti, ja jokainen tietokannan kontakti tarkastetaan manuaalisesti vähintään kerran vuodessa. Tämän lisäksi tietokannan yhteystiedot kontaktoidaan vuosittain, sähköpostien paikkansapitävyys tarkistetaan bounce back –ilmoitusten avulla ja muutoksia havaitaan reaaliaikaisesti mediaseurannan työkalujen avulla.

Huhtikuun 2018 mediauutiset

4.4

Leena Lie Huhtamäen markkinointi- ja viestintäjohtajaksi

Lie siirtyy Huhtamäen markkinointi- ja viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi Cargotecin viestintäjohtajan paikalta.

Suomessa suositaan suomalaisia medioita Fiam-mittauksen perusteella

Finnish Internet Audience Measurement eli Fiam-mittaus perustuu kansainvälisen tutkimus- ja teknologiayritys ComScoren tutkimusmenetelmään ja teknologiaan. Parin vuoden ajan kehitteillä ollut mittaus lanseerattiin tänään Helsingissä.

Fiam-mittauksen taustalla oleva Media Metrics Finland on Sanoman, Alma Median, MTV:n ja Ylen perustama yleisötutkimusta kehittävä yhtiö.

Fiam on toimialan yhteinen onlineyleisöjen kokoja tarkkaileva mittaus, jonka lukuja käyttävät esimerkiksi Sanoma, Yle, Alma Media ja maakuntamedioista muun muassa Ilkka ja Kainuun Sanomat.

Anna Hellerstedtistä KSF Median uusi toimitusjohtaja

Mediakonserni KSF Median uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty ruotsalainen Anna Hellerstedt. Hellerstedt siirtyy tehtävään lemmikkieläintarvikkeita myyvältä Mustilta ja Mirriltä, missä hän on työskennellyt palveluista vastaavana johtajana. Aiemmin Hellerstedt on työskennellyt muun muassa ruotsalaisessa vienninedistämisorganisaatiossa Business Swedenissä Helsingissä.

6.4.

Machine conversationsille Grand Prix’n Grand Onessa

Hasan & partnersin Koneelle suunnittelema Machine conversations pokkasi Grand One -gaalassa torstai-iltana Grand Prix -palkinnon sekä pari muuta pystiä.

Hasanin suunnittelemassa ja yhdessä Koneen teknisten asiantuntijoiden kanssa toteuttamassa kampanjassa hissien sensoreiden lähettämä data on käännetty puheeksi. Kestoaiheena on hissin toiminta, samaan tapaan kuin rullaportaiden kohdalla. Vastikään kampanjan teemaa jatkettiin Lontoossa twiittailevilla rullaportailla.

9.4.

Uusi Alma Consumer keskittyy kuluttajiin

Alma News & Lifen ja Alma Regionsin yhdistämisestä syntyvän uuden, kuluttajamedialiiketoimintaan keskittyvän yksikön nimeksi on valittu Alma Consumer.

Alma Consumer -yksikön mediat ja palvelut tavoittavat painettuina ja digitaalisina 2,6 miljoonaa suomalaista. Alma Consumer julkaisee valtakunnallista uutismedia Iltalehteä, alueellisia lehtiä Aamulehteä, Satakunnan Kansaa ja Pirkanmaalla sekä Länsi- ja Keski-Suomessa ilmestyviä paikallis- ja kaupunkilehtiä. Paino- ja jakeluyksikkö Alma Manu on osa Alma Consumeria.

Rähinä Recordsin entinen toimitusjohtaja Essi Kivitie aloitti Cocoalla

Rähinä Recordsin ja Musiikki & Media -tapahtuman entinen toimitusjohtaja Essi Kivitie on siirtynyt tuotantoyhtiö Cocoan leipiin. Kivitie työskentelee client director & producer -tittelillä.

Erkki Meriluoto Seuran päätoimittajaksi

Iltalehdeltä Otavamediaan siirtyvä Meriluoto aloittaa Seuran uutena päätoimittajana 1.6. alkaen.

10.4.

Antti Kärävä Salomaa Yhtiöiden toimitusjohtajaksi

Antti Kärävä siirtyy Salomaa Yhtiöiden johtoon. Kärävä on työskennellyt 10 vuotta Sveitsissä Columbia- ja Sorel-brändien EMEA-alueen markkinointi- ja viestintäjohtajana.

Päätoimittajien kannanotto: Julkisuudessa työtään tekevien vainoamiseen pitää puuttua

Pete Laakso markkinointitoimisto Avalonin toimitusjohtajaksi

Avalon on osa Valley Bros. -ryhmää. Valley Bros. on Laakson veljesten Jari ja Pete Laakson – omistama yhtiö.

11.4.

Rauno Heinonen jättää Rovio Entertainmentin

Rovio Entertainmentin yritys- ja sijoittajaviestinnän johtaja Rauno Heinonen jättää yhtiön. Heinonen aloitti tehtävässään syyskuun alussa. Rovion liiketoiminnan kehitysjohtajana vuodesta 2015 työskennellyt Mikko Setälä vastaa jatkossa yhtiön sijoittajasuhteista.

12.4.

Gunilla Herlitz Miltton Labsin toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi

Nimityksen myötä Miltton Labsin perustaja ja osakas Fredrik Andersson siirtyy toimitusjohtajan tehtävistä kehittämään Miltton-ryhmän palvelutarjoamaa ja uusia innovaatioita. Ennen Milttonille siirtymistään Herlitz on toiminut mediakonserni Bonnier Newsin toimitusjohtajana sekä Dagens Industrin ja Dagens Nyheterin päätoimittajana.

Maria Pettersson Journalistin päätoimittajaksi

Pettersson aloittaa tehtävässään kesällä Journalistin nykyisen päätoimittajan Markku Lappalaisen jäädessä eläkkeelle. Pettersson on työskennellyt muun muassa Ylioppilaslehden ja City-lehden päätoimittajana sekä toimittajana ja tuottajana Helsingin Sanomissa.

13.4.

Torsti Tenhunen A-lehtien hallitukseen

A-lehdet on valinnut Torsti Tenhusen hallituksen uudeksi jäseneksi tällä viikolla järjestetyssä yhtiökokouksessa. Tenhunen toimii Finnish Business Angels Networkin eli FIBANin hallituksen jäsenenä ja on uuden tekoäly-yrityksiin sijoittavan pääomarahaston Spinnaker Venturesin osakas.

Tenhunen on aiemmin työskennellyt muun muassa FiBANin hallituksen puheenjohtajana, Pivot5:n partnerina, Nokialla johtotehtävissä sekä ollut perustamassa Satama Interactivea. Tenhunen on työskennellyt myös mainostoimisto Hasan & Partnersin toimitusjohtajana.

16.4. 

Jori Juuti Vapan myyntijohtajaksi

Juuti on kerryttänyt jo yli 20 vuoden kokemuksen asiantuntijamyynnin kehittämisestä. Hän on aiemmin toiminut myynnin ja liiketoiminnan kehitys- ja johtotehtävissä muun muassa Digitalist Groupissa ja InterQuestilla.

Valtioneuvoston ex-viestintäjohtaja Mantila Naton strategisen viestinnän keskukseen

Valtioneuvoston entinen viestintäjohtaja Markku Mantila on nimitetty päällikkötehtäviin Latvian Riiassa sijaitsevaan Naton strategisen viestinnän osaamiskeskukseen. Mantila aloittaa tutkimuksesta ja kehityksestä vastaavan yksikön päällikkönä elokuussa. Tehtävä on aluksi kaksivuotinen, mutta sopimukseen sisältyy mahdollisuus jatkosta. Lehtien mukaan edeltäjä tehtävässä oli tohtori Antti Sillanpää.

17.4.

Yleisradion uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin MTV:n uutisten päätoimittaja Merja Ylä-Anttila

Ylä-Anttila aloitti uransa MTV:llä kesätoimittajana 1982 ja hänet vakinaistettiin toimittajaksi MTV:n uutisiin -80-luvun puolivälissä. MTV:n uutisten päätoimittajana hän aloitti 2001. Vuodesta 2015 lähtien Ylä-Anttila on toiminut toimitusjohtajana Bonnier Broadcastin tytäryhtiössä Mediahub Helsingissä. Mediahub Helsinki on itsenäinen tuotantoyhtiö, joka syntyi MTV:n uutisyksikön yhtiöittämisen yhteydessä.

Päivi Lehtomurto Demin päätoimittajaksi

Lehtomurto on työskennellyt Demin parissa muun muassa tuottajana, toimitussihteerinä ja toimituspäällikkönä. Lehtomurto seuraa tehtävässä Anni Lintulaa, joka nimitettiin vuoden alussa A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtajaksi. Aluksi hän jatkoi myös päätoimittajan tehtävässään.

24.4.

Pia Aaltonen-Forsell, Ahlstrom-Munksjön talousjohtaja sekä johtoryhmän jäsen, ottaa vastuulleen myös yhtiön viestintään ja sijoittajasuhteisiin liittyvät toiminnot

Viestinnän eettinen neuvosto: Toimeksiantajan rooli ja haastateltavan oikeudet maksetuissa sisällöissä

25.4.

Kirsi Stenberg Alma Mediaratkaisujen markkinointijohtajaksi

Alma Mediaratkaisujen (AMR) markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty markkinoinnin suunnittelupäällikkö Kirsi Stenberg. Aiemmin AMR:n markkinointijohtajana työskennellyt Elina Kukkonen jatkaa Alman brändin kehitystyötä konsernin viestintä- ja brändijohtajana. Samalla sisältömarkkinointijohtaja Hanna Repo nousee AMR:n johtoryhmään.

26.4.

Suomen sijoitus lehdistönvapausindeksissä heikkeni jälleen

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on julkistanut vuosittaisen lehdistönvapausindeksin. Listauksen kärkisijoille ylsivät edellisvuoden tapaan Norja ja Ruotsi. Suomen sijoitus tämänvuotisessa listauksessa on neljäs. Viime vuonna viidennellä sijalla ollut Alankomaat nousi Suomen ohi kolmanneksi. Suomen sijoituksen lasku johtuu järjestön mukaan Puolustusvoimien Viestikoekeskukseen liittyvä tapaus, jossa toimittajan lähdesuoja vaarantui poliisin takavarikoitua toimituksellista aineistoa.

Mikko Rissanen Isobar Finlandin toimitusjohtajaksi

Rissanen on työskennellyt aiemmin muun muassa digitaalisia markkinointiviestinnän ratkaisuja tarjoavassa Morning Digital Designissa (nykyinen Nordic Morning), digitoimisto Luxuksessa sekä mainoselokuvien tuotantoyhtiö Kennel Helsingin palveluksessa.

 

mediauutiset

Maaliskuun 2018 mediauutiset

1.3.

Jenni Santalo VTT:n markkinointi- ja viestintäjohtajaksi

Santalo siirtyi VTT:lle Tieto-konsernissa, jossa hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien useassa eri markkinointi- ja viestintäpäällikön tehtävässä. Hän on kartuttanut osaamistaan niin digitaalisen läsnäolon, kulttuurin ja markkinoinnin kuin vaikuttamis- ja vastuullisuusviestinnänkin osalta.

2.3.

Jaana Rautio-Teijonmaasta Itä-Savon vastaava päätoimittaja

Rautio-Teijonmaa on hoitanut Itä-Savon vt. vastaavan päätoimittajan tehtävää 4. tammikuuta alkaen edellisen päätoimittajan Tiina Ojutkankaan siirryttyä Keskipohjanmaan Kirjapainoon. Rautio-Teijonmaa on työskennellyt koko toimittajan uransa ajan Itä-Savon palveluksessa. Hän aloitti lehden palveluksessa vuonna 1988 uutistoimittajana.

5.3.

Johanna Henttonen johtavaksi konsultiksi Tekiriin

Henttonen on viimeisimpänä työskennellyt Outokumpu-konsernin sijoittajasuhteista vastaavana johtajana vuosina 2013–2016. Aiempaa kokemusta Henttosella on muun muassa ABB-konsernin pääkonttorilta Sveitsistä (sijoittajasuhdejohtaja 2011–2012), Metso-konsernista (vt. viestintäjohtaja 2010, sijoittajasuhdejohtaja 2005–2011) sekä vuosilta 2000–2005 Outokummun eri viestinnän tehtävistä.

6.3.

Tamperelaisen päätoimittaja Karri Kannala Etelä-Suomen Median paikallisjohtajaksi

Kaupunkilehti Tamperelaisen vastaava päätoimittaja Karri Kannala aloittaa Keskisuomalainen-konsernin Etelä-Suomen Median paikallisjohtajana ja aluemyyntijohtajana. Etelä-Suomen Media julkaisee 19:ä sanoma- ja kaupunkilehteä, neljää ammattilehteä ja 17:ä asiakaslehteä.

Mikko Norros aloitti Hopiaseppien “myönteisenä eminenssinä”

Valtioneuvoston kanslian entinen pitkäaikainen viestintäpäällikkö Mikko Norros on aloittanut viestintätoimisto Hopiaseppien asiantuntijana.

Ossi Ahto Googlelta yksityiseen päiväkotiyritykseen

YoutTuben Suomen toimialapäällikkö Ossi Ahto siirtyi Touhula-päiväkodeille markkinointi- ja viestintäjohtajaksi.

8.3.

Vuoden lehtikuva on otos ”lähes tukehtuneelta näyttävästä” riekosta

Ella Kiviniemen kuva pakastetusta ja muovipussiin pakatusta riekosta palkittiin Vuoden lehtikuvana Kuvajournalismi 2017 -kilpailussa. Tuomariston mukaan kuollutta riekkoa esittävä kuva kertoo paljon itseään suuremmasta asiasta.

14.3.

Suuri Journalistipalkinto 2017 -voittajat valittu

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa työskentelevä Olli Seuri perehtyy syvällisesti aiheisiinsa ennen radiolähetystä. Seurin ehdokkuutta perusteltiin hänen huolellisella valmistautumisellaan lähetyksiin.

Vuoden 2017 juttu -sarjan voittajina palkittiin STT:n ja Turun Sanomien uutiset kouluissa tapahtuneesta seksuaalisesta ahdistelusta ja hyväksikäytöstä. Sekä helsinkiläisessä Kallion lukiossa että turkulaisissa Puolalanmäen ja Luostarvuoren kouluissa tekijänä oli opettaja.

Vuoden journalistiseksi teoksi valittiin Helsingin Sanomien uudenlainen konsepti Musta laatikko, jossa journalismia tarjoillaan yleisölle teatterin lavalla.

Vuoden kirjaksi valittiin Minna Passin ja Susanna Reinbothin Jari Aarniosta kertova kirja Keisari Aarnio.

15.3.

Turun Sanomien palkittu ruokatoimittaja viestintäjohtajaksi

Turkulainen Manu Events on palkannut viestintäjohtajakseen Turun Sanomien ruokatoimittajana tunnetuksi tulleen Heli Niemisen. Manu Eventsillä on kolme Mauno-ravintolaa Kupittaan alueella ja muun muassa kesäravintola Uittamon paviljongissa.

16.3.

Otavamedia menestyi Editkilpailussa ja nappasi voittoja useassa sarjassa

Aikakauslehtikilpailu Edit palkitsi 15.3.2018 Editgaalassa aikakausalan parhaimpia tekijöitä. Otavamedia nappasi voiton kolmessa sarjassa. Alkon asiakaslehden Etiketin juhlanumero palkittiin Vuoden parhaasta ulkoasusta. Suomen Kuvalehti vei voiton Vuoden feature -jutullaan yleisölehtien sarjassa. Erä-lehdessä julkaistu Mikko Nikkisen Uusi normaali oli Vuoden lifestyle-kuva.

Laura Ruohola keskustan viestintäpäälliköksi

Ruohola on työskennellyt monipuolisesti toimittajana eri televisiokanavilla, esimerkiksi Ylellä urheilutoimittajana sekä juontajana sisustusohjelmissa Nelosella ja MTV:llä. Ruohola on toiminut myös viestinnän ja markkinoinnin parissa esimerkiksi kuninkuusraveissa, lomaasuntomessuilla sekä yrittäjänä.

19.3.

Alma Media luopuu Lapin Kansasta – lehti siirtyy Kalevalle

Alma Median Lapin lehti- ja jakeluliiketoiminta siirtyy Kalevalle huhtikuun 2018 alussa. Yrityskaupassa vaihtavat omistajaa maakuntalehti Lapin Kansa, kaupunkilehdet Uusi Rovaniemi ja Lounais-Lappi sekä Alma Manun jakeluliiketoiminta Lapin alueella.

Yleisen Lehtimiesliiton journalistipalkinto Timo Hakkaraiselle

Yleisen Lehtimiesliiton (YLL) journalistipalkinnon on saanut Vakaus vaakalaudalla -kirjan toimittanut Timo Hakkarainen. Iltalehden politiikan toimittajana työskennellyt Hakkarainen on palkinnon perustelujen mukaan ollut iltapäivälehtien kaupallisessa paineessa huomattavan tasapuolinen ja faktahakuinen toimittaja.

20.3.

Titta Kiuru ottaa vastuun Pirkka Mediasta

Mediatalo A-lehdissä työskentelevä päätoimittaja Titta Kiuru aloittaa huhtikuussa sisältöstrategina A-lehtien sisältöstudiossa kaupallisten sisältöjen parissa. Kiuru ottaa vastuulleen A-lehtien suurimman sisältömarkkinoinnin asiakkuuden, eli K-ryhmän Pirkka Median. Hän siirtyy uusiin tehtäviinsä Meilläkotona.fin, Meidän Talon ja Viherpihan päätoimittajan paikalta.

Saara Suojoki EMMAn markkinointi- ja viestintäpäälliköksi

Suojoki siirtyy tehtävään Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan viestintä- ja markkinointipäällikön tehtävistä. Suojoki on aiemmin työskennellyt Helsingin taidemuseo HAMissa sekä Ateneumin taidemuseossa. HAMissa Suojoki vastasi mm. markkinoinnista, viestinnästä ja yritysyhteistyöstä sekä johti menestyksekkäästi brändiuudistusta.

21.3.

Alma Media hakee kasvua yhdistämällä aluemediat ja Iltalehden

Viestintäkonserni Alma Media yhdistää uutis- ja lifestylepalveluja tuottavan Alma News & Life -liiketoiminta-alueen sekä alueelliseen ja paikalliseen medialiiketoimintaan keskittyneen Alma Regions liiketoiminta-alueen huhtikuun alussa. Uuden yksikön johtaja on Kari Kivelä, joka toimii nyt Alma News & Life -segmentin johtajana, Iltalehden kustantajana ja vastaavana päätoimittajana.

22.3.

Fiva ojentaa pörssiyhtiöitä: Tulosvaroitusten naamiointi “ennakkotiedoiksi” on lopetettava

Yritysten pitäisi pitäisi puhua tiedottamisessa rehellisesti varoituksista, linjaa pörssiyhtiöiden vahtikoirana toimiva Finanssivalvonta.

Tammi-helmikuussa 2018 useat yhtiöt ovat Finanssivalvonnan (Fiva) mukaan julkistaneet tietoja päättyneen tilikauden 2017 tuloskehityksestä ennen tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Fivan näkemyksen mukaan suurimmassa osassa näistä tiedotteista kysymys on ollut tulosvaroituksesta – joko positiivisesta tai negatiivisesta.

23.3.

Strategiatoimisto CEO Helsingistä tulee osa Dingleä

Dinglen yt-neuvottelut ovat päättyneet. Yhtiö irtisanoo neljä työntekijää. Strategiatoimisto CEO Helsingistä tulee osa markkinointiviestintätoimisto Dinglea. Uudistunut Dingle painottaa strategista suunnittelua, sisältökonsepteja, markkinointiteknologiaa ja kanavaosaamista.

26.3.

Eeva Lehtimäki ja Taneli Hassinen Framilla Finlandiin

Pitkän linjan toimittaja Eeva Lehtimäki sekä aiemmin muun muassa Finnairin ja Kiinteistö- ja rakennuskonserni SRV:n viestintäjohtajana toiminut Taneli Hassinen aloittavat huhtikuun alussa Framilla Finlandin konsultteina.

27.3.

Uusi Bonfire.fi aikoo Suomen suurimmaksi bisnesvaikuttajien mediaksi

Vaikuttajamarkkinointiin keskittyvän Bonfire Agencyn perustama verkkomedia Bonfire.fi on saanut vaikuttajaverkostoonsa 40 suomalaisen liike-elämän vaikuttajaa. Tammikuussa perustettu Bonfire Agency on lanseerannut uuden bisnesvaikuttajien verkkomedian Bonfire.fi:n. Sivustolla suomalaisen liike-elämän vaikuttajat julkaisevat ajankohtaisia sisältöjä blogikirjoitusten, videoiden ja podcastien muodossa.

28.3.

Elina Piskonen Kaiku Helsingin palvelumuotoilun johtajaksi

Aiemmin viestintäkonsulttina työskennelleen Piskosen mukaan markkinointiviestinnässä tarvitaan nyt empatiaa.