Kaikki alkaa kuuntelusta. Tämä on tuttu ja käytetty fraasi viestinnän suunnittelusta ja sosiaalisen median strategiasta puhuttaessa. Tätä ilosanomaa välittävät useimmat mediaseurantapalveluja tarjoavat yritykset.
Lähes kaikki suuret ja keskisuuret yritykset ja non profit -organisaatiot hyödyntävät automatisoituja mediaseurantapalveluita sekä viestinnän että ylimmän johdon tarpeisiin. Arviomme mukaan sekä toimituksellisen että sosiaalisen median seurantaan investoidaan Suomessa vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa.
Sosiaalisen median painoarvon kasvaessa organisaatiot pyrkivät panostamaan yhä enemmän kuuntelua seuraavaan työvaiheeseen, osallistumiseen. Verohallinto keräsi ihailua somessa ja näkyvyyttä mediassa liittymällä elokuussa ensimmäisten suomalaisorganisaatioiden joukossa Snapchat -palveluun. Yksipuolinen kuuntelu ei enää riittänyt vaan kansalaisten veromyönteisyysasteeseen haluttiin vaikuttaa osallistumisen ja reaaliaikaisen dialogin keinoin.
Tämä osoittaa, että kuuntelun merkitystä ei voi väheksyä sillä ilman systemaattista kuuntelua osallistuminen ja reagointi on mahdotonta. Täytyy siis tietää mikä kohdeyleisöä kiinnostaa ja mistä he haluavat keskustella ennen kuin avaa oman suunsa. Uskon kuitenkin vahvasti, että monella organisaatiolla on edellytykset seuraavan askeleen ottamiseen. Olen koonnut tätä tilannetta silmällä pitäen alle kolme käytännön vinkkiä organisaatioille, jotka ovat valmiita siirtymään kuuntelusta osallistumiseen.
1. Älä syö pakkopullaa
Sosiaalisessa mediassa keskustellaan ihmiseltä ihmiselle kun taas organisaatioviestintä on puolestaan perinteisesti persoonatonta. Osallistumisen tulee perustua sekä organisaatio- että asiantuntijatasolla aitoon haluun. Organisaation some-presenssiin liittyy tyypillisesti markkinointiviestinnän parissa työskentelevä vastuuhenkilö tai useamman henkilön tiimi. Tällöin myös organisaation some-persoona ja sen menestys on edellä mainittujen henkilöiden harteilla. Yhtälö on haastava, jos osallistumiseen liittyvä tekeminen ei ole vastuuhenkilöiden näkökulmasta aitoa tai motivoivaa. Pelkkä organisaation sitoutuminen ei riitä. Etsi siis ensiksi tehtävään soveltuvat ja motivoituneet tekijät.
2. Ole proaktiivinen
Kaikki alkaa kuuntelusta ja käytössäsi olevan tiedon määrä on lähes rajaton. Hyödynnä siis käytössäsi olevaa mediaseurantapalvelua laaja-alaisesti ja etsi kiinnostavia keskustelunavauksia proaktiivisesti omien kanaviesi ulkopuolelta. Laajenna samalla myös fokustasi sillä sinulle relevantissa keskustelussa ei ole välttämättä mainittu suoraan organisaatiosi nimeä. Tunnetuin suomalainen esimerkki lienee SoneraPartio, joka osallistuu ratkaisukeskeisellä otteella verkkoyhteyksiin liittyviin keskusteluihin keskustelupalstoilla ja blogeissa. Kaikki ei tarvitse osata tehdä itse eli muista hyödyntää mediaseurantakumppanisi yhteyshenkilöitä ja asiantuntijoita toimivien mediaseurantahakujen rakentamisessa ja laajentamisessa.
3. Muista visuaalisuus ja promotointi
Organisaatioiden välinen kilpailu on kovaa ja myös hyvää sisältöä täytyy nykyään myös promotoida. Visuaalisuus on hyvä tapa erottautua massasta. Hubspotin tutkimuksen mukaan kuvasisällöt keräävät 57 % enemmän tykkäyksiä Facebookissa perinteisiin tekstisisältöihin verrattuna. Hyödynnä käytössäsi olevaa kuvamateriaalia tai käytä verkosta löytyvien kuvapalveluiden ilmaisia kuvituskuvia.
Mm. Facebook on päivittänyt algoritmejään siten, että yhä harvempi postaus päätyy sivustasi tykkäävän henkilön feedille. Some-mainonta on onneksi Suomen mittakaavassa varsin kustannustehokasta. Muista kohdentaminen ja tutustu Facebookin lisäksi myös LinkedInin, Twitterin ja Instagramin mainosmahdollisuuksiin. Esimerkiksi sadalla eurolla pääsee pitkälle ja some-mainonta on hyvä tapa lisätä postausten näkyvyyttä, herättää keskustelua ja ohjata kävijöitä omille verkkosivuille.
