Sosiaalisen median käyttö vaaleissa on melko tuore ilmiö, sillä vasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa somea käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa aktiiviseen kampanjointiin. Sosiaalinen media onkin tärkeä vaikuttamiskanava kuntavaaleissa. Facebook, Twitter ja Instagram ovat avainasemassa nuorten äänestäjien tavoittamisessa. Viime kuntavaaleissa vain alle kolmasosa alle 25-vuotiaista kävi vaaliuurnilla, joten puolueilla on hyvä kannustin pyrkiä tuomaan omaa agendaansa esille aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Kuntavaaleissa äänestäminen on luonnollisesti tärkeää myös kuntalaisille, koska kaupunginvaltuustossa päätetään oman kunnan asioista.

Kuntavaalien yhteydessä osassa kunnista valitaan myös pormestari. Tampereella ja Pirkkalassa on ollut pormestarimalli käytössä jo jonkin aikaa. Helsingissä ja Tuusulassa pormestari valitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Helsingissä kilpailu seuraavasta pormestarista voi nousta kuntavaalien mielenkiintoisimmaksi osioksi, sillä yhä useampi suomalainen pitää ehdokkaan ominaisuuksia tärkeämpänä kuin puoluetta. Tämä on johtanut puolueiden avainhahmojen merkityksen kasvamiseen äänestäjien silmissä. Pormestarimalliin siirtyminen voikin lisätä kuntavaalien mielenkiintoa pääkaupunkiseudulla. Helsingin pormestarilla on paljon valtaa, sillä pormestari johtaa myös kaupunginhallitusta. Kaupunginjohtaja sen sijaan toimii kaupunginhallituksen alaisena johtaen kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.

Pormestarin tehtävä on niin houkutteleva, että Jan Vapaavuori (kok) on valmis luopumaan Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävästä mikäli hänet valitaan Helsingin pormestariksi. Kuntavaalien jälkeen Helsingin pormestariksi valittaneen juuri Vapaavuori tai Anni Sinnemäki (vihr). Halukkuutensa pormestariksi ovat ilmaisseet myös Tuula Haatainen (sd), Paavo Arhinmäki (vas), Mika Raatikainen (ps) ja Laura Kolbe (kesk), mutta heillä ei liene todellisia mahdollisuuksia haastaa Vapaavuorta tai Sinnemäkeä. Pormestaria ei valita suoralla vaalilla, vaan pormestarin valitsee kaupunginvaltuusto 7. kesäkuuta, kun se järjestäytyy ensimmäisen kerran. Etukäteen pidetään selvänä, että pormestariksi valitaan eniten ääniä saaneen puolueen ehdokas.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Pixabay

Sosiaalisen median roolin kasvaminen on osa laajempaa medioitumisen kehitystä. Medioituminen on laaja käsite, joka kattaa myös kattaa perinteiset tiedotusvälineet, kuten sanoma- ja aikakauslehdet, television ja radion. Medioitumisella tarkoitetaan median roolin vahvistumista sen kaupallistumisen myötä. Media nostaa esille poliitikkoja myös näiden yksityiselämän tapahtumien pohjalta ja määrittelee poliitikkoja heidän persoonallisuutensa kautta. Poliitikot puolestaan käyttävät viestintäalan ammattilaisia poliittisen imagonsa luomiseen. Tällainen politiikan viihteellistyminen voi olla hyvä asia, ainakin jos se kasvattaa kansalaisten mielenkiintoa politiikkaa kohtaan. Medianäkyvyyden saaminen on tärkeää poliitikoille, mutta myös poliittiselle järjestelmälle on hyväksi, jos vaalit saavat näkyvyyttä.

On mielenkiintoista nähdä, miten paljon medianäkyvyyttä pormestariehdokkaat saavat ennen vaaleja. Anni Sinnemäellä ja Jan Vapaavuorella on tilit Twitterissä, Instagramissa, ja Facebookissa. Ehdokkaat eivät varmasti jätä hyödyntämättä mahdollisuutta lisänäkyvyyteen näiden tilien avulla. Sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa saatu näkyvyys voi jopa ratkaista Helsingin seuraavan pormestarin.

Kuvituskuva: Unsplash

About

Ville työskentelee Cisionilla Research Specialistina. Hän vastaa Suomen suurimman mediatietokannan ja yhteiskuntasuhdetietokannan päivittämisestä. Vapaa-ajallaan Ville opiskelee aktiivisesti kieliä, pelailee puistofutista ja eksistoi.