Cisionin vuosittainen toimittaja- ja viestijätutkimus paljasti, että myös suomalaistoimittajat ovat huolissaan sananvapauden tilanteesta ja moni kokeekin lehdistönvapauden kaventuneen viimeisen vuoden aikana myös Suomessa. Keskustelu sananvapaudesta koskee myös viestinnän ammattilaisia.
Suomalaiset toimittajat kokevat sananvapauden kaventuneen, mutta kokevat sen johtuvan ennen kaikkea vihapuheesta ja somehyökkäyksistä. Suomessa valtiolliset instituutiot tai päättäjät eivät pyri rajoittamaan toimittajien tai viestijöiden sananvapautta. Mikään virallinen taho ei siis estä toimittajaa uutisoimasta tietyistä aiheista. Vuonna 2019 Suomi myös sijoittui toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä. Kansainvälisesti vertailtuna sananvapaus on siis Suomessa huippuluokkaa.
Miksi toimittajat sitten kokevat sananvapauden kaventuneen? Cisionin paneelikeskustelussa ansaitun median johtaja Ville Blåfield Milttonilta kertoi havainneensa toimittajana työskennellessään, että toimittajia uhkaa ennen kaikkea itsesensuuri. Henkilökohtaisuuksiin menevä masinoitu somehyökkäys on yksittäiselle toimittajalle niin kova paikka, että toimittaja saattaa tietoisesti pyrkiä välttämään someraivon synnyttämistä. Tämä saattaa johtaa siihen, että toimittaja välttelee tietyistä, herkistä aiheista kirjoittamista täysin.
– Olen itse seurannut sivusta tällaista tilannetta, että toimittaja alkaa sensuroida itseään. Tämähän on se tilanne, johon trollaajat ja someraivoajat pyrkivät, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi totesi Cisionin aamiaisseminaarissa.
Ahosniemi myös peräänkuulutti keskustelussa työnantajan roolia. On tärkeää, että toimitus tukee mahdollisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toimittajaa.
Viestijöiltäkin vaaditaan rohkeutta
Toimittajien kokemus vihapuheen lisääntymisestä ja sitä kautta sananvapauden kaventumisesta ei koske ainoastaan journalisteja. Myös viestijöiltä vaaditaan rohkeutta. Nykyään mikä tahansa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuva taho voi saada somessa vastaansa trollien hyökkäyksen. Viestijöitä ja yritysten edustajia tällainen negatiivinen huomio saattaa pelottaa ja monet yritykset saattavatkin vetäytyä julkisesta keskustelusta ja muuttaa viestintäänsä hajuttomaksi ja mauttomaksi.
Kaikki paneelikeskustelijat olivat sitä mieltä, että tällainen vetäytyminen julkisesta keskustelusta ei nykypäivän viestintämaailmassa toimi. Sen sijaan myös viestijöiden täytyisi pyrkiä osallistumaan keskusteluun rohkeasti, vaikka se aiheuttaisikin reaktioita.
– Jos yritys ei itse osallistu keskusteluun tai ota kantaa, maailmasta löytyy kyllä kaikenlaisia hörhöjä, jotka mielellään ohjaavat keskustelua, Arno Ahosniemi totesi.
Myös Kaisu Karvala Hatch Entertainmentilta totesi, että yritysten tulisi rohkeammin pyrkiä johtamaan keskustelua ja rakentamaan narratiivia, sen sijaan että ne jättäytyisivät ainoastaan reagoimaan niitä itseään koskeviin uutisiin ja kommentteihin.
Yhteenveto
Kaventuvan sananvapauden ja lisääntyvän vihapuheen keskellä myös viestijöiltä vaaditaan paljon. Tärkeintä on ymmärtää, että kaikkia ei ole mahdollista miellyttää, mutta toisaalta rohkea viestintästrategia ja kannanotot ajankohtaisiin asioihin usein palkitsevat yrityksen suuremmalla medianäkyvyydellä ja paremmalla tunnettuudella, jotka molemmat ovat myös yhteydessä korkeampaan brändiarvoon ja myyntilukuihin.
