Sijoittajaviestintää ohjaavat tiukat säädökset, mutta myös näiden säädösten sisään mahtuu monenlaisia tapoja hoitaa sijoittajaviestintää. Menestyksekkäästi sijoittajasuhteitaan hoitavan IR-tiimin tulee kuitenkin muistaa yksi asia: sijoittajaviestintä on viestintää, kovaa ja pehmeää yhtä aikaa. IR-puolella tarinankerronta kuitenkin usein jää numeroiden varjoon.
Sijoittajaviestijä on portinvartija
Sijoittajaviestinnän tehtävä on tukea osakkeen oikeaa arvostusta tarjoamalla markkinoille ajoitettua, tarkkaa ja johdonmukaista tietoa. Toisin sanoen sijoittajaviestijänä rakennat ja ylläpidät sijoittajien luottamusta yritystä ja sen toimintaa kohtaan. IR-viestijällä on pörssiyhtiössä portinvartijan rooli. Hän tulkitsee yrityksen toimintaa sijoittajille ja välittää tiedot pääomamarkkinoille ymmärrettävässä muodossa.
IR-viestijän tärkeimpiin tehtäviin kuuluukin itse ymmärtää:
- Yrityksen liiketoimintaa
- Osakkeen arvostukseen liittyvää dynamiikkaa
- Markkinoiden vetäviä voimia
Sijoittajasuhteista viestivä ammattilainen toimii aina tässä kontekstissa ja osaa suhteuttaa myös viestinnän tähän ympäristöön.
Sijoittajaviestijän tärkeimmät tehtävät ovat:
- Antaa asianmukaista ja oikeaa tietoa yrityksen tilanteesta markkinoille
- Selittää ja taustoittaa numerot
- Olla tiiviissä vuoropuhelussa yrityksen sijoittajien kanssa
- Hallita ja seurata osakkeeseen kohdistuvia odotuksia
- Luoda siteitä pääomamarkkinoiden toimijoihin, kuten analyytikoihin ja taloustoimittajiin
- Kehittää keskeisiä viestejä ja sijoitustarinaa, joka korreloi yrityksen muun viestinnän kanssa.
Medialla on merkitystä sijoittajaviestinnässä
IR-ammattilaisen suurin virhe on luottamus siihen, että pelkkä neljännesvuosittainen tulosraportointi riittää. Sijoittajasuhteiden laadukas kehittäminen vaatii kuitenkin muutakin kuin reguloitujen tiedotteiden lähettämistä.
Yksi suurimmista virheistä sijoittajaviestinnässä on median merkityksen unohtaminen. Vaikka sijoittajaviestinnän tehtävänä onkin kommunikoida yrityksen tulokseen tai liiketoimintaan liittyvää tietoa sijoittajille, on medialla tässä suuri merkitys. Sijoittajat, media ja myyntipuolen analyytikot kommunikoivat tiiviisti keskenään. Myyntipuolen analyytikot ja media käyvät keskinäistä keskustelua, jonka jälkeen sijoittajat seuraavat median välittämää tietoa pääomamarkkinoista. Näillä keskusteluilla on myös merkitystä sijoituspäätökseen.
Yrityksen on tärkeää pyrkiä pääsemään aktiiviseksi toimijaksi tähän keskusteluun ja sitä kautta mahdollisuuksien mukaan näkyville myös mediassa. Tämä tapahtuu avoimella ja ennen kaikkea säännöllisellä yhteydenpidolla mediaan, analyytikoihin ja sijoittajiin. Aggressiivisella mediastrategialla ei kuitenkaan voi häivyttää huonoa tulosta tai liiketoiminnan puutteita.
Kuinka säädellä sijoittajien odotuksia vaikeassa tilanteessa?
Sijoittajien odotusten hallinta on yksi sijoittajaviestinnän tärkeimmistä tehtävistä. Mutta mitä viestijä voi tehdä, kun osakekurssi laskee? Avainasemassa on selkeä ja laadukas viestintä. Tarjoa sijoittajille avointa ja luotettavaa tietoa tilanteesta. Taustoita nykytilannetta, kerro mahdollisista toimenpiteistä tai vaihtoehtoisesti siitä, miksi toimenpiteille ei ole tarvetta.
Myös yrityksen verkkosivuilla oleva sijoittajaosio on hyvä apu potentiaalisissa kriisitilanteissa. Ajan tasalla oleva verkkosivusto tarjoaa vastauksia sijoittajien yleisimpiin kysymyksiin ja vähentää näin IR-osastoon kohdistuvia paineita.
Yhteenveto
Miten sijoittajaviestintää hoidetaan onnistuneesti? Yksinkertaisesti avoimella, selkeällä ja luotettavalla viestinnällä, joka tarjoaa kovien numeroiden lisäksi myös taustaa yrityksen toiminnasta ja osakkeesta. Tärkeää on myös muistaa, että sijoittajaviestintä ei ole erillinen saareke, vaan osa yrityksen muuta viestintää. Yhteistyö viestinnän ja IR-puolen välillä on siis tärkeää.