Lehdistötiedote on perinteisin tapa lähettää yrityksen uutisia toimittajille ja tavoitella sitä kautta medianäkyvyyttä. Perinteinen tiedote toimii edelleen melko hyvin ja toimittajat kokevatkin yrityksen lehdistötiedotteet luotettaviksi lähteiksi. Tarpeeksi uutismaiseen muotoon kirjoitettu tiedote kelpaa monelle toimitukselle sellaisenaan, etenkin jos mukaan on liitetty muutama sitaatti ja korkearesoluutioinen kuva. Mutta onko tiedote ainoa tapa tavoitella toimittajien huomiota?
Vastaus on ei. Cisionin vuonna 2019 laatiman globaalin State of the Media –tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaistoimittajista haluaa edelleen vastaanottaa ennen kaikkea lehdistötiedotteita. Mutta myös muunlainen sisältö on tervetullutta.
Millaista muuta sisältöä viestijän siis kannattaa toimittajalle lähettää?
Pitchauksia ja juttuideoita
53 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaistoimittajista toivoi viestijöiltä myös suoria juttuideoita ja pitchauksia sopivista aiheista. Tämä eroaa lehdistötiedottamisesta siten, että viestijän täytyy miettiä vain aihe, näkökulma ja perustelu sille, miksi juttu sopisi hyvin kyseiseen mediaan. Varsinainen kirjoitustyö ja pidemmän tekstin laatiminen jätetään toimittajalle.
Vaikka viestijä säästyykin kirjoittamisen vaivalta, ei pitchaamista kannata tehdä hutiloiden. Ennen kuin lähdet ehdottamaan toimittajalle sopivaa, mieluiten organisaationne toimintaan jollakin tavalla liittyvää aihetta, mieti valmiiksi ainakin nämä asiat:
Jutun aihe ja näkökulma. Tämä pitäisi pystyä kiteyttämään muutamaan lauseeseen. Huomaa, että esimerkiksi metsäteollisuus tai kestävä kehitys eivät ole jutun aiheita, vaan rajauksen on oltava tiukempi. Rajaus voi olla esimerkiksi kierrätysmuovin käyttö suomalaisyrityksissä tai lajien monimuotoisuuteen tähtäävä, mutta tehokas metsänhoito.
Kohdennus ja kohdeyleisö. Kun lähdet pitchaamaan juttua, mieti myös tarkkaan oma kohdeyleisösi. Kenet haluat jutulla tavoittaa ja millainen on kohdeyleisösi. Miksi kohdeyleisösi kiinnostuisi jutusta? Millaista hyötyä kohdeyleisön kiinnostus voisi yrityksellenne tai organisaatiollenne tuottaa? Kun kohdeyleisö on mietitty, ajattele mediaa ja toimittajia. Mikä media tavoittaa kohdeyleisösi parhaiten? Entä kuka toimittaja olisi sopiva henkilö kirjoittamaan jutun? Muista myös tutustua median konseptiin ennen yhteydenottoa. Paras tilanne on silloin, jos onnistut myymään ideasi jollekin tietylle, selkeälle juttupaikalle mediassa.
Kun pitchaat juttuideaa, kannattaa medioita lähestyä yksi kerrallaan. Lehdet eivät tartu uutiseen tai juttuun, jos joku toinen media on jo laatimassa aiheesta juttua. Lähesty siis kerrallaan vain muutamaa toimittajaa ja siirry seuraavaan, jos vastausta ei kuulu muutaman päivän sisällä.
Juttuideaa pitchatessa kannattaa myös kaikin tavoin korostaa olevansa käytettävissä kuvien tai haastateltavien etsimisessä. Muista kuitenkin, että toimittajan tarttuessa juttuideaan, et enää voi kontrolloida jutun sisältöä tai mahdollisesti muuttuvaakin näkökulmaa. Valitse siis näkökulma ja aihe tarkkaan jo ennen yhteydenottoa.
Lisää käytännöllisiä vinkkejä pitchaamiseen ja toimittajan tavoittamiseen löydät täältä.
Tapahtumakutsuja
Hieman yllättäen jopa 47 prosenttia kyselyymme vastanneista suomalaistoimittajista kaipaa kutsuja tapahtumiin. Tämä siitäkin huolimatta, että toimittajilla on entistä vähemmän resursseja käytössään ja myös entistäkin kovempi kiire. Jos siis järjestätte erilaisia seminaareja tai aamiaistilaisuuksia, kannattaa kutsu lähettää myös toimittajille.
Lehdistötilaisuudet ovat tietysti melko perinteinen tapa tavata toimittajia. Niiden järjestämistä kannattaakin harkita, jos kyseessä on joku yrityksenne tai organisaationne kannalta suuri uutinen tai muuten vain uutinen, joka kiinnostaa yleisöä laajasti. Kaikista aiheista ei kuitenkaan kannata lähteä järjestämään aikaa vievää lehdistötilaisuutta.
Miten tapahtumia sitten kannattaisi hyödyntää mediasuhteiden hoidossa? Jos tapahtumat ovat osa muuta markkinointi- tai viestintästrategiaanne, kutsukaa relevantteja toimittajia mukaan aina kuin mahdollista. Vaikka varsinaista juttuaihetta ei tapahtumassa olisikaan, paikalle tulleiden toimittajien kanssa on mahdollista verkostoitua ja sitä kautta luoda tiiviimpiä suhteita kyseisiin medioihin.
Tutkimuksia ja dataa
Jos organisaationne kerää dataa esimerkiksi tietyltä toimialalta, kannattaa siitä laadittuja raportteja lähettää myös toimittajille, edellyttäen tietysti, että kyseinen data on julkaisukelpoista, eikä sisällä salaista tietoa. Tutkimukseemme osallistuneista suomalaistoimittajista yli 40 prosenttia kertoo vastaanottavansa viestijöiltä mielellään tutkimuksia, trendejä ja toimialaan liittyvää dataa.
Moni organisaatio tuottaa vastaavia tutkimuksia tai whitepapereita markkinoinnin tai asiakkaidensa käyttöön. Seuraavan kerran, kun laaditte dataan perustuvia tutkimuksia, kannattaa valmis tiedosto lähettää luettavaksi myös medialle. Tällaisista tutkimuksista nousseet mediauutiset auttavat organisaatiotanne rakentamaan asemaa toimialan ajatusjohtajana.
Mutta mitenkäs se lehdistötiedote?
Lehdistötiedote pitää pintansa, mutta vuonna 2020 kannattaa sekin päivittää. Lataa tästä oppaamme lehdistötiedotteen päivittämiseen uudelle vuosikymmenelle.
