Tekoäly on yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista ja tulevien vuosien aikana tekoälyn odotetaankin muuttavan työskentelytapojamme aina fyysisestä työstä digitaalisiin kampanjoihin asti. Pidätpä kehitystä sitten positiivisena tai pikemminkin häiritsevänä, koneet tulevat jatkossakin muuttamaan ja vaikuttamaan organisaatioihin kaikkialla maailmassa. Forbesin mukaan jopa 80 prosenttia yrityksistä kertoo tutkivansa tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia.
Viestintä ei yleensä tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan tekoälystä ja niistä aloista, joihin se vaikuttaa. Viime aikojen teknologinen kehitys ja esimerkiksi sosiaalinen media ovat kuitenkin vaikuttaneet PR- ja viestintäalaan, joten on hyvin todennäköistä, että tekoälyllä on näppinsä pelissä alan tulevaisuudessa.
Kun mietitään yritysten viestintästrategioita, tyypillisesti vastausta etsitään seuraaviin kysymyksiin:
”Mitkä työkalut ja taktiikat tarjoavat eniten hyötyä suhteessa vaadittuun työmäärään? Entä miten voisin etukäteen tietää, resonoiko viestini oman kohdeyleisöni kanssa?”
Vastaus näihin kysymyksiin on pian käden ulottuvilla: hyödynnä tekoälyä viestinnän päätöksenteossa.
Siksi myös viestinnän ammattilaisen olisi hyvä tuntea ainakin tekoälyn perusteet.
Mitä tekoälyllä tarkoitetaan?
Tekoälyn määritelmä ei varmasti ole kaikille selvä, sillä määritelmän sisälle mahtuu hyvin erilaisia sovelluksia aina verkkokauppojen suosittelutyökaluista itseohjautuviin autoihin. Tässä tekstissä tekoälyllä viitataan sellaisiin sovelluksiin, jotka kykenevät itse automaattisesti muokkaamaan omia toimintatapojaan aiemmin keräämänsä datan perusteella. Esimerkiksi Spotify hydöyntää tekoälyä muokkaamalla sinulle suosittelemiaan kappaleita aiemman kuuntelukäyttäytymisesi perusteella.
Miten viestintä voi hyötyä tekoälystä?
Viestintä ei ole ollut eturivissä ottamassa tekoälyä käyttöönsä. Tulevien vuosien aikana kehitys tulee kuitenkin olemaan ripeää ja PR-toimistotkin ovat viimein alkaneet miettiä tekoälyn tuomia mahdollisuuksia. Miten tekoälyä sitten voisi viestinnässä hyödyntää? Tässä muutamia esimerkkejä.
Dataan perustuva kampanjasuunnittelu
Tekoäly ja koneoppiminen voivat auttaa uusien kampanjoiden luomisprosessissa ja vähentää uusien kampanjoiden suunnitteluun liittyviä arvauksia. Tekoäly pystyy käsittelemään suuria määriä dataa ja poimimaan datan joukosta niitä elementtejä ja kaavoja, jotka todennäköisimmin johtavat kampanjan menestymiseen. Tekoäly analysoi datan myös huomattavasti ihmistä nopeammin, joten sen käyttö säästää aikaa.
Tekoälyn avulla ammattilaiset voivat tehdä helpommin faktoihin ja dataan perustuvia päätöksiä, enää ei siis tarvitse arvuutella tai tehdä päätöksiä pelkän tuntemuksen perusteella. Tämä myös nopeuttaa päätöksentekoprosessia ja helpottaa muun muassa seuraaviin kysymykseen vastaamista:
- Milloin on paras aika aloittaa kampanja?
- Millainen otsikko toimii parhaiten?
- Mitkä ovat tehokkaimmat some-kanavat kyseiselle kampanjalle?
- Ketkä ovat kampanjan kannalta tärkeimmät bloggaajat, vaikuttajat ja journalistit?
Tekoälyä hyödyntämällä viestinnän ammattilaiset voivat luoda kohdennettua materiaalia, joka sopii täydellisesti yhteen yleisön intressien kanssa. Näin tekoäly säästää aikaa turhan sisällön tuottamiselta.
Yksinkertaisten tehtävien automatisointi
Tekoäly saattaa tuoda helpotusta myös PR-ammattilaisten päivittäiseen työkuormaan. Toistoon perustuvat työtehtävät ja datan analysointiin liittyvät tehtävät on tulevaisuudessa mahdollista siirtää tekoälyn hoidettavaksi.
Esimerkiksi sellaiset tehtävät kuin kalenterin täyttäminen, muistiinpanojen strukturointi, deadlinejen asettaminen, infograafien tekeminen ja muistutusviestien lähettäminen saattavat tulevaisuudessa siirtyä tekoälyn käsiin. Näin tekoäly vapauttaa viestinnän ammattilaisten aikaa luovaan työhön, kute ideointiin, eikä aikaa kulu pieniin tehtäviin tai raporttien täyttämiseen.
Tone of voice -analyysit ja kriisien hallinta
Jopa 30 prosenttia kansainvälisten yritysten kohtaamista kriiseistä muuttuu globaaleiksi alle tunnissa. Koska kriisit leviävät internetissä niin nopeasti, jää kriisiviestintätiimin ainoaksi mahdollisuudeksi tulipalojen sammuttaminen jälkikäteen. Kriisin ehkäisyyn ei siis yleensä tarjota mahdollisuuksia. Tekoäly saattaa kuitenkin auttaa viestintätiimejä tunnistamaan kytevät kriisit jo ennen niiden puhkeamista. Tekoäly pystyy analysoimaan yrityksestä käytävän keskustelun sävyä ja vertaamaan sitä aiemmin kerättyyn dataan. Näin se pystyy ennustamaan mahdollisten kriisien syntyä ja ilmoittamaan uhista viestintätiimille. Näin viestinnälle jää aikaa tunnistaa brändiin kohdistuvat uhat ja suunnitella viestintäänsä niin, että kriisit pystytään välttämään.
Jos et vielä ole uhrannut ajatustakaan tekoälylle ja sen vaikutuksille omassa työssäsi, nyt on korkea aika alkaa pohtia asiaa. Mitä aiemmin yritys omaksuu tekoälyn käytön osana PR-strategiaansa, sitä suuremman kilpailuedun se saa suhteessa muihin. Luultavasti suurin kehitys tapahtuu seuraavan viiden vuoden aikana, joten tekoäly kannattaa ainakin pitää mielessä tulevaisuuden investointina.
Monet pelkäävät tekoälyn ja koneoppimisen vaikuttavan negatiivisesti työllisyystilanteeseen, mutta ainakaan viestinnän ammattilaisten kohdalla kyse ei luultavasti ole tästä. Viestinnälle tekoäly tuo helpotusta etenkin datan käsittelyyn ja hankalasti ennustettavien luovien kampanjoiden suunnitteluun.
