Posts

viestintätaidot vuonna 2020

Millaisia taitoja viestijä tarvitsee vuonna 2020?

Ainoa varma asia on muutos. Näin se on myös viestinnässä. Uuden vuosikymmenen kynnyksellä viestinnän kehitys ei ainakaan näytä pysähtyvän. Päinvastoin, muutos vain kiihtyy. Uudet teknologiat tekevät viestinnästä entistä mitattavampaa, viestijöiden on omaksuttava uusia ajattelutapoja ja mietittävä aiempaa enemmän toimintansa vaikutusta liiketoimintaan. 

Viimeisen vuosikymmenen aikana viestintä on kokenut valtavasti erilaisia muutoksia. Uudet teknologiat ovat kiihdyttäneet viestinnän tahtia ja nykyään viestintä on paljon muutakin kuin vain lehdistötiedotteiden lähettämistä vakiintuneelle toimittajalistalle. Yhä useammin viestintä pääsee puhuttelemaan myös suoraan omaa kohderyhmäänsä – ilman viestinviejinä toimivia toimittajia. 

Mitä viestinnälle on luvassa vuonna 2020? Kokosimme parhaat PR-trendit tulevalle vuodelle whitepaperiimme, jonka pääset lataamaan tästä. 

Mutta mitä konkreettisia taitoja viestijä tarvitsee selviytyäkseen menestyksekkäästi uudella vuosikymmenellä? 

viestintätaidot vuonna 2020

Liiketoiminnallinen ajattelu osaksi viestintää

Markkinoinnin tuloksellisuus ja vaikutus myyntiin ovat viime vuosina nousseet tapetille. Sama tulee tapahtumaan myös viestinnälle. Mittareiden parantuessa myös viestinnältä aletaan edellyttää konkreettisia tuloksia. Tiedotteita ei jatkossa lähetetäkään enää siksi, että näin kuuluu tehdä (pois lukien IR!), vaan toiminnalta aletaan edellyttää aitoa tarkoitusta. Jokainen tiedote, viestintäkampanja tai lehdistötilaisuus sidotaan osaksi yrityksen liiketoimintaa.

Viestinnän kannattaakin aloittaa valmistautuminen tähän jo nyt ja ottaa liiketoiminnallinen ajattelu osaksi omaa viestintästrategiaansa.

Ota teknologia haltuun 

Viimeistään nyt on aika vihdoin ottaa tarvittava viestintäteknologia haltuun. Toivottavasti hyödynnät jo sosiaalista mediaa ja ymmärrät viestinnän mittaamisen tarpeellisuuden. Viestintä ei ole perinteisesti joutunut pelaamaan numeroiden kanssa yhtä paljon kuin esimerkiksi markkinointi, mutta asiat muuttuvat. Yhä useampi viestijä joutuu tulevaisuudessa osoittamaan työnsä arvon numeroiden avulla. Älä turhaan pelkää tätä muutosta, sillä nyt sinulla on mahdollisuus osoittaa konkreettisesti oman työsi arvo.  

Opettele yhteinen kieli markkinoinnin kanssa 

Rajat viestinnän ja markkinoinnin välillä ovat viime aikoina hämärtyneet. Yhä useammin markkinointikampanjoissa hyödynnetään myös ansaittua mediaa, mikä edellyttää viestinnän ja markkinoinnin yhteistyötä. Viestinnän kannalta onkin hyödyllistä opetella osittain yhteinen kieli markkinoinnin kanssa. Tämä liittyy osittain myös edelliseen kohtaan, sillä markkinoinnin kieli perustuu paljolti numeroihin ja tulosten mittaamiseen. 

Muita hyödyllisiä opeteltavia asioita ovat esimerkiksi hakukoneoptimoinnin perusteiden ymmärtäminen ja maksettujen kanavien perustuntemus. Myös sosiaalisen median vaikuttajat kuuluvat osittain sekä viestinnän että markkinoinnin tontille, samoin brändin rakentaminen.  

Yhteistyöhön markkinoinnin kanssa kannattaa siis panostaa opettelemalla edes perusteet konversioista, optimoinnista ja mittaamisesta. 

Älä unohda perusteita 

Mittaaminen, teknologiat ja yhteistyö markkinoinnin kanssa auttavat sinua nostamaan organisaatiosi viestinnän uudelle tasolle. Näistä ei kuitenkaan ole paljon iloa, jos perustaidoissasi on puutteita. Pidä siis huolta siitä, että hallitset erinomaisesti tarinankerronnan, lehdistötiedotteiden kirjoittamisen ja muun sisällöntuottamisen.   

Opettele rakentamaan vahvoja suhteita mediaan, kirjoittamaan hyviä lehdistötiedotteita ja pysy kärryillä siitä, mitä toimittajat todella odottavat viestijöiltä. Uudet teknologiat ja menetelmät eivät tuo viestinnällesi lisäarvoa, jos perusta ei ole vahvalla pohjalla.  

yksittäisen tiedotteen tehon mittaaminen

Mistä tiedän, onko tiedotteeni tehokas?

Vielä nykyäänkin moni viestinnän ammattilainen tuskailee, miten voisi osoittaa työnsä arvon organisaation johdolle. PR ja viestintä ovat aiemmin olleet huonosti mitattavissa. Nykyään on toisin. Analytiikkaa on saatavilla paljon. Miten lehdistötiedotteen tehokkuutta ja toimivuutta ihan oikeasti voisi mitata ja miten kaikkea saatavilla olevaa statistiikkaa voisi parhaiten hyödyntää?  

Ennen kuin alat miettiä yksittäisen tiedotteen tehoa, pitäisi sinulla olla tiedossasi selkeä viestintäsuunnitelma ja organisaation viestinnälliset tavoitteet. Suunnitelman puuttuminen on yksi suurimmista viestintämokista, joihin yritykset syyllistyvät. Jokaisella tiedotteellasi tulisi olla tarkoitus tai tehtävä, joka tukee noiden tavoitteiden toteutumista. 

Määritä siis myös yksittäiselle tiedotteelle tavoite. Esimerkiksi brändin tunnettuuden lisääminen tai ehkä jopa uuden tuotteen myynnin kasvattaminen. 

Kun tiedotteellasi on tavoite, sen tehoa on helpompi mitata. Jos kaipaat ennen kaikkea tunnettuutta, toivot mahdollisimman monen toimittajan tarttuvan tiedotteeseen. Jos taas tavoitteena on kasvattaa myyntiä, mittaat ehkä mieluummin tiedotteen vaikutusta tuotteen kysyntään tai myyntiin. 

Ennen tiedotteen lähettämistä kannattaa varmistaa, että tiedote kiinnittää toimittajien huomion. Cisionin analyysityökalun avulla voit testata tiedotteen toimivuuden.

Mitä mittareita sitten kannattaa seurata? Tässä muutama tapa, jonka avulla voit mitata tiedotteesi tehokkuutta. 

Tiedotteen avausprosentti 

Tiedotteen avausprosentti antaa osviittaa siitä, miten kiinnostavaksi vastaanottajat ovat tiedotteen kokeneet. Jos avausprosentti on korkea, voi siitä päätellä ainakin sen, että tiedotteen otsikko on ollut kohdallaan ja että toimittajat ja vaikuttajat ovat kokeneet tiedotteen ensivaikutelman perusteella relevantiksi sisällöksi.  

Jos tiedotteesi avausprosentti on huono, se voi kertoa siitä, ettei tiedotteesi otsikko tai aihe onnistunut herättämään kohderyhmäsi mielenkiintoa. Jos tiedotteesi avausprosentti jää matalaksi, kannattaa tulevissa tiedotteissa testata erilaisia otsikoita ja uudenlaista kohdennusta. Halutessasi voit myös testata otsikkoasi lähettämälle osalle kontakteistasi erilaisen otsikkoversion samasta tiedotteestasi.  

Korkea avausprosentti on tietysti iloinen asia. Se tarkoittaa, että toimittajat ja vaikuttajat ovat huomanneet tiedotteen. Jos tavoittelet suurta mediahuomiota, ei pelkkä avausprosentti kuitenkaan riitä, vaikka se onkin jo hyvä alku. 

Mediaosumat 

Lehdistötiedottamisella tavoitellaan näkyvyyttä mediassa. Tiedotteen tehokkuutta onkin siis luonnollista mitata mediaosumilla. Kuinka monta uutista tai artikkelia tiedotteesi pohjalta on tehty? Sateleeko yritykselle haastattelupyyntöjä? Usein mediaosumat ovat tärkein mittari ja todiste onnistuneesta tiedotteesta. 

mediaseuranta

Osumia mediassa on helpoin seurata mediaseurantatyökalun avulla. Jos medialistasi oli rajallinen, voit myös yrittää seurata mediahuomiota manuaalisesti etsimällä tiedotteesi pohjalta kirjoitettuja uutisia kohdemedioistasi. 

Tiedotteen aiheesta riippuen kannattaa seurata mediaosumia pidemmältä ajanjaksolta, esimerkiksi viikon tai kahden ajalta tiedotteen lähettämisen jälkeen. Etenkin ajattomat tiedotteet saattavat löytää tiensä mediaan vasta muutaman päivän tai viikonkin kuluttua. 

Verkkosivujen kävijäliikenne 

Jos tavoitteena on esimerkiksi uuden tuotteen kysynnän lisääminen (kyllä, tiedotteita voi hyödyntää myös markkinoinnissa), eivät pelkät mediaosumat kuitenkaan riitä. Tiedotteen vaikutusta myyntiin voi olla hankala selvittää suoraan, mutta esimerkiksi verkkosivujen kävijäliikenteen kautta on mahdollista seurata, lisääntyykö liikenne tiedotteen myötä. 

Tärkeä perusasia on lisätä UTM-tageilla varustettu linkki jokaiseen tiedotteeseen. Näin tunnistat Google Analyticsin avulla tiedotteen kautta sivustolle löytäneen liikenteen. Myös tiedotteen aihetta tukeva laskeutumissivu voi olla hyvä tapa paitsi seurata kävijäliikennettä myös synnyttää konversioita tiedotteen avulla. 

Jotta asia ei olisi ihan näin yksinkertainen, ei kaikkea tiedotteen kautta tulevaa liikennettä ole mahdollista jäljittää UTM-tagien avulla. Mediat harvoin lisäävät juttuihinsa linkkejä ja vaikka lisäisivätkin, UTM-tagit usein poistetaan. Siksi viestinnän tuleekin seurata liikennettä muilla mittareilla. 

Lisääntyvätkö esimerkiksi hakukoneiden kautta tulleet kävijät heti tiedotteen julkaisun jälkeen? Entä saapuvatko kävijät tietylle, uutta tuotetta tai tiedotettavaa asiaa varten tehdylle sivulle? Näitä mittareita seuraamalla on mahdollista päätellä, onko viestinnällä ollut vaikutusta haluttuun asiaan. 

Markkinoinnista mallia tehokkuuden lisäämiseen 

Yksittäisten tiedotteiden pohjalta on vaikea tehdä analyysia yrityksen viestinnän toimivuudesta. Kun seuraat analytiikkaa pidemmältä aikaväliltä, on helppo myös huomata trendejä. Jääkö tiedotteesi avausprosentti usein alhaiseksi? Avaavatko toimittajat tiedotteesi, mutta mediaosumia ei vain tule? Kun tunnistat ongelmia, kannattaa niitä lähteä korjaamaan. 

Markkinoinnissa A/B-testaus on jo arkipäivää. Sama kannattaa ottaa osaksi myös viestinnän rutiineja. Jos tiedotat usein, voit kokeilla muuttaa yksittäisiä asioita tiedotteessasi ja testata niiden vaikutusta kokonaistuloksiin. Jos otsikkosi ovat usein pitkiä, kokeile välillä lyhyttä. Jos tiedotteesi ovat usein lyhyitä, kokeile lisätä niihin vähän sisältöä. Ehkä voisit testata uutta kohderyhmää? 

Toinen vaihtoehto on luoda useita eri versioita samasta tiedotteesta. Valitset sitten pienen ryhmän, jonka jaat kahteen (tai useampaan) osaan, joille lähetät eri versiot tiedotteestasi. Testin jälkeen seuraat avausprosenttia ja lähetät lopuille kohderyhmästäsi paremmin menestyneen tiedotteen. 

Moderni viestintä on pitkän tähtäimen prosessi 

Yksittäisestä tiedotteesta on mahdollista kerätä paljon dataa ja sen tehoa pystyy mittaamaan eri tavoilla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että moderni viestintä on prosessi, jonka tehon näkee vasta pitkällä tähtäimellä. Yksittäinen lehtijuttu ei nosta brändin arvoa, mutta säännöllinen tiedottaminen ja esiintyminen mediassa saattavat hyvinkin niin tehdä. 

Hieman kliseisesti sanottuna ei ole olemassa epäonnistuneita tiedotteita, sillä huomiotta jääneet tiedotteet tarjoavat ainutlaatuisia oppimiskokemuksia. Kun analysoit säännöllisesti tiedotteitasi eri mittareilla, pystyt tarttumaan asioihin, jotka eivät toimi. Näin viestintää on mahdollista kehittää. 

Kun tiedotteiden onnistumisprosentit kasvavat ja viestintä tuottaa tulosta, on myös organisaation johdolle helpompi osoittaa viestinnän ja tiedottamisen arvo esimerkiksi parempana tunnettuutena tai kasvavina myyntilukuina. 

Moderni viestintäprosessi – mitä kannattaa mitata?

Viestintä ja PR ovat perinteisesti olleet huonosti mitattavissa. Vielä muutama vuosikymmen sitten viestinnän arvoa olikin käytännössä mahdotonta mitata. Toimittajille lähetettiin tiedotteita, mutta tuloksia ja avausprosentteja oli vaikea arvioida ja viestinnän arvon osoittaminen esimerkiksi ylimmälle johdolle ei ollut mahdollista. 

Nykypäivän viestintäprosessi perustuu mitattaville tavoitteille ja käytössä olevaan dataan. Prosessissa on kolme vaihetta, jotka auttavat viestijää saavuttamaan tavoitteensa. 

Ymmärrä – kaikki lähtee ymmärryksestä. Viestijän on ensinnäkin ymmärrettävä, mitä hän omalla toiminnallaan tavoittelee. Viestinnän tavoitteet ja rooli organisaatiossa kannattaakin pitää kirkkaana mielessä kaikessa toiminnassa. Toisekseen on tärkeää ymmärtää yleisöä ja viestin kohderyhmää. Mitä haluat yleisön tekevän viestin nähdessään? Entä millainen viesti saa aikaan halutun lopputuloksen? 

Aluksi yleisön ymmärtäminen on vaikeaa. Esimerkiksi uuden organisaation on usein turvauduttava puhtaisiin arvauksiin. Jostakin on lähdettävä liikkeelle, mutta hiljalleen opit näkemään, miten yleisö reagoi mihinkin viestiin ja pystyt sen perusteella kasvattamaan ymmärrystäsi ja parantamaan viestintäsi tehoa. 

Sitouta – Kun uskot ymmärtäväsi yleisösi käyttäytymistä, on tuotettava sisältöä, joka sitouttaa toimittajat ja muut sidosryhmät viestiisi. Tämä tapahtuu julkaisemalla ja jakamalla kiinnostavaa sisältöä sellaisissa kanavissa, joita kohdeyleisösi kuluttaa. 

Nykypäivän monikanavaisessa mediaympäristössä kannattaa viesti julkaista useissa eri kanavissa – tietenkin kuhunkin kanavaan sopivaksi räätälöitynä. Ymmärrys yleisön toiveista auttaa oikeiden kanavien ja sisältöjen valinnassa. Uusia asioita kannattaa testata rohkeasti ja eri kanavia hyödyntää luovasti ja matalalla kynnyksellä. 

Analysoi ja optimoi – Valitettavan usein viimeinen kohta viestinnän prosessissa jää yhä monelta tekemättä. Sisältöjen luomisen ja julkaisemisen lisäksi jokaisen viestijän tulisi myös analysoida viestintänsä tuloksia ja tehdä sitten tuloksiin perustuvia muutoksia optimoidakseen viestintäänsä. 

Erilaista dataa on nykyään saatavilla loputtomasti, mutta ongelma onkin usein mittareiden valinnassa. Jotta tietäisit, mitä mitata, on ensin asetettava tavoitteet ja määritettävä viestinnän rooli. Usein viestijän kannattaa hyödyntää ainakin näitä mittareita: 

  • Määrä – lukijoiden ja seuraajien määrä, verkkosivukävijät – määrä ei korvaa laatua, mutta määrällisilläkin mittareilla on paikkansa. Suuri yleisö tarkoittaa myös parempaa mahdollisuutta kohderyhmän tavoittamiseen. Yksinään määrällisiä mittareita ei kuitenkaan kannata liikaa tuijottaa. 
  • Sitoutumiset – määrällisten mittareiden lisäksi kannattaa mitata yleisön reaktioita ja sitoutumista sisältöön. Suuri avausprosentti tiedotteelle ei yksinään riitä, mutta jos toimittajat tarttuvat tiedotteeseen ja julkaisevat sen mediassa, on tiedotteen kohdennus ja sisältö osunut maaliin. 
  • Vaikutus liiketoimintaanviestinnän tehtävänä on edistää yrityksen liiketoimintaa. Tätä on kuitenkin vaikea mitata suoraan. Mutta mahdotonta se ei ole. Voit esimerkiksi mitata viestintäkampanjasi vaikutusta myyntiin seuraavan kvartaalin aikana tai toteuttaa esimerkiksi brändikyselyjä vuosittain mitataksesi brändisi tunnettuuden kasvua. Etenkin brändiin liittyvissä mittauksissa kannattaa kuitenkin olla kärsivällinen. Brändin kasvattamiseen tähtäävien toimien on todettu näkyvän käytännössä vasta noin kolmen vuoden kuluttua. Älä siis odota pikavoittoja, vaan katso tuloksia pitkäjänteisesti. 

Modernissa viestintäprosessissa yllä mainitut kolme askelta muodostavat ympyrän. Prosessin ei ole koskaan tarkoitus valmistua, vaan muodostaa viitekehys viestintätiimin työlle. Viestinnän ammattilaisen tulisikin pyrkiä jatkuvasti kasvattamaan ymmärrystään yleisön käyttäytymisestä, testata rohkeasti uusia viestintästrategioita ja analysoida viestintänsä tuloksia sekä soveltaa tuloksia uusien viestintäkampanjoiden suunnittelussa. 

Miten viestintä tukee yrityksen liiketoimintaa?

Vuoden 2019 Toimittaja- ja viestijätutkimuksessa kysyimme viestinnän ammattilaisilta, millaisia mittareita he käyttävät oman työnsä ja menestyksensä mittaamiseen. Hieman yllättäen viestijät keskittyivät arvioimaan työtään sen kautta, kuinka hyvin yleisö sitoutui sisältöihin. Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi uutiskirjeen tilaukset ja linkkien klikkaukset. Harva viestijä mittasi oman työnsä vaikutusta suoraan myyntituloihin. 

Myynti on kuitenkin se, mikä ratkaisee. Tätä painotti Kaisu Karvala Hatch Entertainmentilta Cisionin syyskuisessa aamiaisseminaarissa. Paneelikeskustelussa Karvala totesi, että viestintä tulisi nähdä ennen kaikkea myynnin tukitoimena, ainakin yrityksissä. Kansalaisjärjestöissä ja julkisella sektorilla viestinnän tehtävä on toinen. 

Perinteisesti markkinointi on nähty myynnin tukena ja viestintä puolestaan näistä erillisenä toimena. Nykypäivänä viestinnän ja markkinoinnin raja on kuitenkin häilyvä ja monipuolisemman mittariston avulla on mahdollista mitata myös viestinnän vaikutusta brändin arvoon ja liiketoimintaan. Siksi viestijöidenkin kannattaa tulevaisuudessa miettiä työtään myös myynnin kannalta. 

Lisää arvostusta viestinnälle

Viestinnän ammattilaisen saattaa olla vaikeaa nähdä työnsä vaikutusta myyntiin. Monesti viestinnän tehtävät on nähty puhtaasti tiedottamisena, johon kuuluu esimerkiksi informaation välittämistä asiakkaille ja lehdistölle. Tämän informaation arvoa liiketoiminnalle ei välttämättä ole mietitty, vaan se on nähty esimerkiksi pörssiyhtiöissä lain vaatimana toimena ja PR-puolellakin vain välttämättömänä asiakastyytyväisyyttä ylläpitävänä tekijänä. Viestintää ei välttämättä ole ajateltu strategisesti, eikä sille ole asetettu suuria tavoitteita. 

Kaisu Karvalan mukaan juuri tästä syystä viestinnän arvostus organisaatioissa ei ole perinteisesti ollut korkealla tasolla. Esimerkiksi pienemmistä yrityksistä viestinnän ammattilainen saattaa puuttua kokonaan, koska viestinnän ei koeta tuottavan lisäarvoa. Viestintä on ehkä ulkoistettu markkinoinnille tai johdolle, joka tekee sitä muiden kiireidensä ohessa. Viestintää ei siis nähdä liiketoiminnan kannalta hyödyllisenä. 

Jos viestijät haluavat parantaa arvostustaan, kannattaakin siirtyä mittaamaan ennen kaikkea viestinnän tuottamaa arvoa yrityksille. Esimerkiksi medianäkyvyys ja rohkeat keskustelunavaukset auttavat yritystä profiloitumaan oman toimialansa johtavaksi asiantuntijaksi ja sitä kautta lisäävät brändin arvoa ja myyntiä. Hyvin tehdyllä viestinnällä on vaikutusta. 

Viestintä korkeammalle organisaatiossa

Jotta viestintä voisi aidosti tuottaa arvoa yritykselle, tulisi se sijoittaa mahdollisimman lähelle toimitusjohtajaa ja johtoryhmää. Karvalan mukaan viestintä unohtuu usein jonnekin HR:n kanssa samalle kentälle, kauas varsinaisesta päätöksenteosta. Jos viestintä on kaukana päätöksenteosta, on sen avulla vaikea saada aikaan oikeasti konkreettisia tuloksia yrityksen myynnissä. 

Yrityksen visio ja arvot luodaan useimmiten johtoryhmässä ja ne ovat olennainen osa yrityksen brändiä. Jotta nämä arvot ja visiot tulisivat mahdollisimman hyvin esiin, täytyy niistä kommunikoida jatkuvasti ja luontevasti. Tähän tarvitaan tietenkin vahvaa yhteistyötä viestinnän ja johtoryhmän kanssa. Siksi viestintä kannattaakin sijoittaa lähelle toimitusjohtajaa ja yrityksen muita spokespersoneita. 

Mitä viestijän siis kannattaa tehdä?

Viestinnän kannalta tärkeää on asettaa toiminnalleen sellaisia mittareita, jotka tukevat organisaation liiketoiminnallisia tavoitteita. Vaikka viestintä nähtäisiinkin organisaatiossa myynnin tukitoimena, ei ainoana mittarina kannata tuijottaa viestinnän aikaansaamaa myyntiä. Tämä on usein huono mittari, sillä viestinnän toimet harvoin johtavat suoraan ostopäätökseen ja vaikka johtaisivatkin, viestinnän kautta tullut liidi on usein hankala kohdentaa juuri viestinnälle.

Mitä sitten kannattaa mitata? Määrällisten mittareiden rinnalle kannattaa ottaa laadullisia mittareita. Viestintä saattaa esimerkiksi parantaa liidien laatua, sillä viestinnän avulla yrityksen visioita ja arvoja on mahdollista välittää laadukkaammin ja näin yritykseen ottavat yhteyttä paremmin profiiliin sopivat asiakkaat.

Moni yritys myös pyrkii viestinnällään rakentamaan omaa asiantuntija-asemaansa alalla. Voit siis viestijänä pyrkiä mittaamaan esimerkiksi tällaisia asiantuntija-asemaa rakentavien viestien määrää ja niiden keräämää huomiota mediassa ja muissa kanavissa.

Brändin arvoon viestinnällä on myös suuri merkitys ja sen mittaaminen kannattaa ehdottomasti ottaa tavaksi myös viestinnässä. Brändin arvon mittaamisesta käytännössä voit lukea lisää täältä. Brändipääoman mittaaminen kannattaa ottaa tavaksi esimerkiksi kerran vuodessa tai puolivuosittain. Yksittäisten toimien vaikutusta brändin arvoon on vaikea mitata, mutta toistamalla mittausta esimerkiksi vuosittain, voit seurata brändin kehitystä ja nähdä, kehittyykö se oikeaan suuntaan.

Tavoita oikeat journalistit

Tavoita oikeat journalistit ja saavuta viestillesi näkyvyyttä

Kun lähetät lehdistötiedotetta, kenelle ensisijaisesti kohdennat tiedotteesi? Perinteisesti tiedotteet on kohdennettu suurimmille sanomalehdille, tietyn alan erikoisjulkaisuille tai paikallislehdille. Toki tiedotteet kannattaa edelleen suunnata perinteisten medioiden toimituksille, mutta samalla kannattaa muistaa, että tie näkyvyyteen käy yhä useammin vaikuttajien kautta.

Mitä tämä sitten tarkoittaa lehdistötiedottamisen maailmassa? Harva tulee ajatelleeksi, että myös monet journalistit ovat vaikuttajia. Etenkin freelancerit ovat usein erikoistuneet kirjoittamaan tietyn alan tai aihepiirin juttuja ja he tekevät samanaikaisesti töitä useille mediataloille. Freelancereiden lisäksi myös vakituisessa työsuhteessa olevat toimittajat saattavat työskennellä useissa julkaisuissa yhden konsernin sisällä. Työpaikkaa myös vaihdetaan entistä useammin ja nykyään toimittajan valttikortti onkin usein tämän erikoistumisala, ei niinkään media, jolle hän työskentelee.

Lehdistötiedotteet kannattaakin yhä useammin kohdentaa suoraan oman viestin kannalta relevanteille journalisteille. Kuinka tämä sitten onnistuu?

Tavoita oikeat journalistit

Hyödynnä ajantasaista mediatietokantaa

Suomessakin toimittajia on niin paljon, että on varsin aikaa vievää kahlata läpi kaikkien toimittajien kirjoittamat jutut ja heidän sosiaalisen median tilinsä. Onneksi on helpompikin tapa selvittää kunkin toimittajan kiinnostuksen kohteet ja erikoistumisalat. Voit nimittäin hyödyntää valmiiksi laadittua mediatietokantaa, josta löytyvät toimittajien ajantasaiset yhteystiedot, tiedot heidän työpaikastaan ja lisäksi aihepiirit, joista kyseinen journalisti mieluiten kirjoittaa. Esimerkiksi Cisionin mediatietokannasta löytyvät myös freelancereiden ja bloggaajien yhteystiedot ja lisäksi tietokanta ei rajoitu ainoastaan Suomeen, vaan tavoitat sen kautta myös ulkomaalaiset toimittajat ja tiedotusvälineet.

Päivitä kontaktilistasi ja kokeile rohkeasti uutta

Oletko hyödyntänyt samoja vanhoja kontaktilistoja tiedotteidesi jakelussa jo pitkään? Jos tulos ei ole ihan toivotunlainen, kannattaa ehdottomasti päivittää omat lähetyslistat. Varmista, että listoiltasi löytyvät toimittajat ovat yhä kiinnostuneita yrityksesi edustamasta aihepiiristä. Etsi myös uusia toimittajia ja freelancereita, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita tiedotteistasi.

Toisinaan kannattaa kokeilla rohkeasti myös uusia lähestymistapoja. Voit esimerkiksi sisällyttää lähetyslistoillesi alasta kirjoittavat bloggaajat tai valita tiedotteesi vastaanottajiksi myös pienempiä paikallislehtiä, joita tiedote saattaa kiinnostaa.

Analysoi tulokset ja ota opiksi

Kun lähetät lehdistötiedotetta ja tahdot saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä viestillesi, kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon aiemmista kampanjoista saadut opit. Tarkista esimerkiksi se, missä medioissa edellinen tiedotteesi meni läpi, kuinka suuri avausprosentti tiedotteellasi oli ja miten moni klikkasi tiedotteessasi ollutta linkkiä. Cision Communications Cloudista näet lisäksi, ketkä journalisteista ovat viestisi avanneet ja ketkä puolestaan eivät.

Uuden kampanjan kohdalla kannattaa aina pyrkiä uusintamaan hyvät tulokset. Epäonnistuneista kampanjoista kannattaa puolestaan ottaa opiksi. Jos tiedotteen sisällä olevat linkit eivät kerää klikkauksia, kannattaa tärkeimmät tiedot esimerkiksi sisällyttää jo itse tiedotteeseen. Toimittajat, jotka eivät ikinä avaa viestejäsi, kannattaa jättää listalta pois tai vaihtoehtoisesti heihin voi koittaa ottaa yhteyttä henkilökohtaisella sähköpostilla tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Mieti myös muita strategioita näkyvyyden parantamiseen. Ylläpidä hyviä suhteita toimittajiin, paranna lehdistötiedotteesi tehokkuutta tai pitchaa juttuideoita toimittajille suoraan sähköpostitse. Älä tyydy yhteen strategiaan, vaan pyri aina löytämään ja testaamaan uusia keinoja viestisi paremman näkyvyyden saavuttamiseksi.

miten tekoäly vaikuttaa viestintään

Miten tekoäly vaikuttaa viestinnän tulevaisuuteen?

Tekoäly on yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista ja tulevien vuosien aikana tekoälyn odotetaankin muuttavan työskentelytapojamme aina fyysisestä työstä digitaalisiin kampanjoihin asti. Pidätpä kehitystä sitten positiivisena tai pikemminkin häiritsevänä, koneet tulevat jatkossakin muuttamaan ja vaikuttamaan organisaatioihin kaikkialla maailmassa. Forbesin mukaan jopa 80 prosenttia yrityksistä kertoo tutkivansa tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia.

Viestintä ei yleensä tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan tekoälystä ja niistä aloista, joihin se vaikuttaa. Viime aikojen teknologinen kehitys ja esimerkiksi sosiaalinen media ovat kuitenkin vaikuttaneet PR- ja viestintäalaan, joten on hyvin todennäköistä, että tekoälyllä on näppinsä pelissä alan tulevaisuudessa.

Kun mietitään yritysten viestintästrategioita, tyypillisesti vastausta etsitään seuraaviin kysymyksiin:

”Mitkä työkalut ja taktiikat tarjoavat eniten hyötyä suhteessa vaadittuun työmäärään? Entä miten voisin etukäteen tietää, resonoiko viestini oman kohdeyleisöni kanssa?”

Vastaus näihin kysymyksiin on pian käden ulottuvilla: hyödynnä tekoälyä viestinnän päätöksenteossa.

Siksi myös viestinnän ammattilaisen olisi hyvä tuntea ainakin tekoälyn perusteet.

Mitä tekoälyllä tarkoitetaan?

Tekoälyn määritelmä ei varmasti ole kaikille selvä, sillä määritelmän sisälle mahtuu hyvin erilaisia sovelluksia aina verkkokauppojen suosittelutyökaluista itseohjautuviin autoihin. Tässä tekstissä tekoälyllä viitataan sellaisiin sovelluksiin, jotka kykenevät itse automaattisesti muokkaamaan omia toimintatapojaan aiemmin keräämänsä datan perusteella. Esimerkiksi Spotify hydöyntää tekoälyä muokkaamalla sinulle suosittelemiaan kappaleita aiemman kuuntelukäyttäytymisesi perusteella.

Miten viestintä voi hyötyä tekoälystä?

Viestintä ei ole ollut eturivissä ottamassa tekoälyä käyttöönsä. Tulevien vuosien aikana kehitys tulee kuitenkin olemaan ripeää ja PR-toimistotkin ovat viimein alkaneet miettiä tekoälyn tuomia mahdollisuuksia. Miten tekoälyä sitten voisi viestinnässä hyödyntää? Tässä muutamia esimerkkejä.

Dataan perustuva kampanjasuunnittelu

Tekoäly ja koneoppiminen voivat auttaa uusien kampanjoiden luomisprosessissa ja vähentää uusien kampanjoiden suunnitteluun liittyviä arvauksia. Tekoäly pystyy käsittelemään suuria määriä dataa ja poimimaan datan joukosta niitä elementtejä ja kaavoja, jotka todennäköisimmin johtavat kampanjan menestymiseen. Tekoäly analysoi datan myös huomattavasti ihmistä nopeammin, joten sen käyttö säästää aikaa.

Tekoälyn avulla ammattilaiset voivat tehdä helpommin faktoihin ja dataan perustuvia päätöksiä, enää ei siis tarvitse arvuutella tai tehdä päätöksiä pelkän tuntemuksen perusteella. Tämä myös nopeuttaa päätöksentekoprosessia ja helpottaa muun muassa seuraaviin kysymykseen vastaamista:

  • Milloin on paras aika aloittaa kampanja?
  • Millainen otsikko toimii parhaiten?
  • Mitkä ovat tehokkaimmat some-kanavat kyseiselle kampanjalle?
  • Ketkä ovat kampanjan kannalta tärkeimmät bloggaajat, vaikuttajat ja journalistit?

Tekoälyä hyödyntämällä viestinnän ammattilaiset voivat luoda kohdennettua materiaalia, joka sopii täydellisesti yhteen yleisön intressien kanssa. Näin tekoäly säästää aikaa turhan sisällön tuottamiselta.

Yksinkertaisten tehtävien automatisointi

Tekoäly saattaa tuoda helpotusta myös PR-ammattilaisten päivittäiseen työkuormaan. Toistoon perustuvat työtehtävät ja datan analysointiin liittyvät tehtävät on tulevaisuudessa mahdollista siirtää tekoälyn hoidettavaksi.

Esimerkiksi sellaiset tehtävät kuin kalenterin täyttäminen, muistiinpanojen strukturointi, deadlinejen asettaminen, infograafien tekeminen ja muistutusviestien lähettäminen saattavat tulevaisuudessa siirtyä tekoälyn käsiin. Näin tekoäly vapauttaa viestinnän ammattilaisten aikaa luovaan työhön, kute ideointiin, eikä aikaa kulu pieniin tehtäviin tai raporttien täyttämiseen.

Tone of voice -analyysit ja kriisien hallinta

Jopa 30 prosenttia kansainvälisten yritysten kohtaamista kriiseistä muuttuu globaaleiksi alle tunnissa. Koska kriisit leviävät internetissä niin nopeasti, jää kriisiviestintätiimin ainoaksi mahdollisuudeksi tulipalojen sammuttaminen jälkikäteen. Kriisin ehkäisyyn ei siis yleensä tarjota mahdollisuuksia. Tekoäly saattaa kuitenkin auttaa viestintätiimejä tunnistamaan kytevät kriisit jo ennen niiden puhkeamista. Tekoäly pystyy analysoimaan yrityksestä käytävän keskustelun sävyä ja vertaamaan sitä aiemmin kerättyyn dataan. Näin se pystyy ennustamaan mahdollisten kriisien syntyä ja ilmoittamaan uhista viestintätiimille. Näin viestinnälle jää aikaa tunnistaa brändiin kohdistuvat uhat ja suunnitella viestintäänsä niin, että kriisit pystytään välttämään.

 

Jos et vielä ole uhrannut ajatustakaan tekoälylle ja sen vaikutuksille omassa työssäsi, nyt on korkea aika alkaa pohtia asiaa. Mitä aiemmin yritys omaksuu tekoälyn käytön osana PR-strategiaansa, sitä suuremman kilpailuedun se saa suhteessa muihin. Luultavasti suurin kehitys tapahtuu seuraavan viiden vuoden aikana, joten tekoäly kannattaa ainakin pitää mielessä tulevaisuuden investointina.

Monet pelkäävät tekoälyn ja koneoppimisen vaikuttavan negatiivisesti työllisyystilanteeseen, mutta ainakaan viestinnän ammattilaisten kohdalla kyse ei luultavasti ole tästä. Viestinnälle tekoäly tuo helpotusta etenkin datan käsittelyyn ja hankalasti ennustettavien luovien kampanjoiden suunnitteluun.

 

Viestinnän mittaaminen sosiaalisessa mediassa on tärkeää markkinoinnille

Menestyksen mittaaminen sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisessa mediassa viestiminen on lähes kaikille yrityksille jo arkipäivää. Monella yrityksellä on tarkasti määritelty some-strategia sisältökalentereineen, toiset päivittelevät some-kanaviaan epäsäännöllisen säännöllisesti ilman tarkempaa suunnittelua. Vaikka yrityksellä olisikin käytössään toimiva sosiaalisen median suunnitelma, harva yritys osaa mitata viestintänsä menestystä sosiaalisessa mediassa.

Tähän blogipostaukseen on koottu mittareita, joita jokaisen sosiaalisessa mediassa toimivan yrityksen kannattaa tarkkailla.

Seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa

Vaikka seuraajat eivät olekaan kaikki kaikessa, on seuraajien määrä kuitenkin hyvä mittari, kun puhutaan omasta yleisöstä. Yritys, jolla on 10 tuhatta seuraajaa sosiaalisessa mediassa tavoittaa luultavasti viestinnällään suuremman määrän ihmisiä kuin yritys, jolla on vain muutama sata seuraajaa. Siksi yrityksen kannattaakin pyrkiä aktiivisesti kasvattamaan seuraajien määrää sosiaalisessa mediassa.

Tähän ei kuitenkaan kannata keskittyä liikaa. Esimerkiksi marginaalisella toimialalla toimivan b2b-yrityksen ei kannata vertailla yleisönsä kokoa esimerkiksi suoraan kuluttajille markkinoivan muotitalon yleisöön. Sen sijaan kannattaa esimerkiksi kurkata tärkeimpien kilpailijoiden seuraajamäärät ja asettaa tavoitteita niiden pohjalta.

Seuraajien sitoutuminen

Seuraajien määrä ei kuitenkaan auta, jos yleisö on passiivinen, eikä ole valmis sitoutumaan brändiin. Siksi seuraajien sitoutuminen on jopa määrää tärkeämpää. Kannattaakin seurata esimerkiksi omien julkaisujen keräämien tykkäysten, kommenttien ja jakojen määrää. Jos käytät paljon linkkejä julkaisuissasi, myös klikkien määrä on tärkeä määrä. Lisäksi Google Analyticsista pääset kätevästi seuraamaan, kuinka moni todellisuudessa päätyy sivuillesi sosiaalisen median ja omien julkaisujesi kautta. Seuraamista helpotat sopivilla utm-tägeillä linkeissäsi.

Millaisia tavoitteita sitoutumiselle sitten voisi asettaa? Voit esimerkiksi mitata, kuinka suuri osa yleisöstäsi reagoi julkaisuihisi. Voit asettaa tavoitteeksi vaikka sen, että 20 prosenttia seuraajistasi reagoisi julkaisuihisi jollakin tavalla.

Konversioiden määrä

Mittaaminen sosiaalisessa mediassa vaatii usein Google Analyticsin käyttöä

Jos tavoittelet sosiaalisella medialla suoraa vaikutusta myyntiisi ja esimerkiksi liikevoittoosi, kannattaa ehdottomasti mitata myös sosiaalisen median kautta tulevien konversioiden määrää. Voit määritellä konversioksi esimerkiksi yhteydenottolomakkeen täyttämisen tai suoran oston verkkokaupassasi.

Jotta pääsisit konversioiden jäljille, on sinun hyödynnettävä esimerkiksi Google Analyticsia konversioiden jäljittämiseksi. Muista lisätä sosiaalisessa mediassa julkaisemiisi linkkeihin utm-tägit, joiden avulla näet, mistä lähteestä konversio on tullut. Jos käytät sosiaalisessa maksettua mainontaa ja esimerkiksi Facebookin karusellimainoksia, kannattaa erottaa orgaaninen ja maksettu näkyvyys toisistaan tägien avulla. Näin pysyt paremmin kärryillä siitä, miten orgaaninen näkyvyys toimii suhteessa maksettuun mainontaan ja toisin päin.

Aseta tavoitteet

Mitä tahansa mittareita päätätkään sosiaalisessa mediassa käyttää, tärkeintä on kuitenkin se, että asetat sosiaalisen median viestinnällesi selkeitä, mitattavia tavoitteita. Ne auttavat sinua näkemään, millaiset asiat somessa toimivat ja mitkä puolestaan eivät. Esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnin tehoa on mahdotonta nähdä ilman selkeitä tavoitteita ja pitkäaikaista sosiaalisen median mittaamista. Tavoitteet tekevät sosiaalisen median tekemisestä myös entistä strategisempaa.

Cision osti alkuvuodesta 2019 sosiaalisen median hallintana keskittyvän Falconin, joten asiakkaamme saavat nyt entistä parempaa palvelua myös sosiaalisen median hallintaan liittyvissä asioissa. Kysy lisätietoja asiantuntijoiltamme.

Jos haluat pysyä kärryillä Cisionin uusimmista uutisista ja kaipaat lisäksi vinkkejä ja inspiraatiota viestintääsi, tilaa tästä kuukausittainen uutiskirjeemme.

viisi kysymystä mediaseurannasta

Mediaseuranta avuksi viestinnän suunnittelussa

Mediaseuranta on tärkeä osa yrityksen maineenhallintaa ja strategista viestintää. Se tarjoaa tärkeää tietoa paitsi viestintätiimille myös markkinoinnille ja yrityksen johdolle. Lisäksi mediaseurannan kautta on mahdollisuus saada paljon tietoa muun muassa toimialasta, kilpailijoista ja alan yleisestä kehityksestä. Mediaseurantaa kannattaakin ehdottomasti hyödyntää, jos yrityksen tavoitteena on tehdä strategista, mitattavaa ja aktiivista viestintää.

Usein mediaseuranta mielletään kriisiviestinnän kannalta tärkeäksi työkaluksi. Sitä se tietenkin myös on. Mediaseurannan avulla mahdolliset kriisitilanteet on helppo huomioida jo alkuvaiheessa. Parhaassa tapauksessa negatiivinen asiakaspalaute Twitterissä tai yhtiön tulevaisuutta pessimistisesti arvioiva kolumni talouslehdessä tulevat yrityksen tietoon lähes reaaliajassa, jolloin niihin on myös helppo reagoida nopeasti, ennen varsinaisen kriisin kehittymistä.

Mediaseuranta ei tietenkään itsessään korvaa hyvin laadittua kriisiviestintäsuunnitelmaa, mutta se toimii hyvin yhtenä suunnitelman osana. Ilman mediaseurantaa alkavat kriisit saattavat jäädä huomioimatta, jolloin myös kriisitilanteeseen reagointi myöhästyy. Tämä taas saattaa hankaloittaa yrityksen tilannetta entisestään.

mediaseuranta osana yrityksen viestintää

Mediaseuranta helpottaa viestinnän mittaamista

Jos yritys tekee tavoitteellista viestintää ja julkaisee esimerkiksi PR-tiedotteita säännöllisesti, auttaa mediaseuranta pääsemään kiinni tiedotteista kirjoitettuihin artikkeleihin ja niiden aikaansaamaan pöhinään myös sosiaalisessa mediassa. Viestinnän kannalta on aina kiinnostavaa nähdä, millaisia asioita tiedotteiden pohjalta on missäkin mediassa kirjoitettu. Esimerkiksi mediassa julkaistun artikkelin näkökulma saattaakin olla erilainen kuin alkuperäisessä tiedotteessa.

Kun tällaiset asiat ovat viestinnän tiedossa, on myös helpompi suunnitella tulevia tiedotteita ja niiden näkökulmia. Onnistuneita tiedotteita ja näkökulmia kannattaa käyttää myös tulevaisuudessa ja vähemmän onnistuneet puolestaan karsia tulevasta strategiasta.

Alan yleisen kehityksen seuraaminen

Mediaseurannan avulla on myös helppo pysyä selvillä oman toimialan yleisestä kehityksestä ja trendeistä. Voit seurata esimerkiksi kilpailijoitasi, ulkomaisia toimijoita tai alan koulutusta tarjoavia korkeakouluja. Saat tiedon siitä, mihin suuntaan yrityksenne toimiala on kehittymässä sekä Suomessa että ulkomailla.

Etenkin toimialan kehityksen seuraaminen saattaa kiinnostaa myös muita tahoja kuin yrityksen viestintää. Kannattaakin miettiä, voisiko mediaseurannasta olla hyötyä myös esimerkiksi yrityksen johtoryhmälle tai tuotekehitykselle. Mediaseurantaa ei siis välttämättä kannatakaan rajata pelkästään viestinnän työkaluksi.

Apuna strategisen viestinnän suunnittelussa

Vaikka mediaseurantaa kannattaakin hyödyntää, kun halutaan tietää, mitä yrityksestä puhutaan, kannattaa se nähdä myös osana aktiivista viestinnän suunnittelua. Kun luodaan yritykselle viestintästrategiaa, kannattaa omaksua aktiivinen ote. Ei ole tarkoitus ainoastaan reagoida yrityksestä kirjoitettuihin asioihin, vaan aktiivisesti herättää keskustelua ja luoda trendejä. Mediaseuranta tarjoaa avaimet myös tähän.

Oman alan keskustelujen seuraaminen tarjoaa myös viestinnälle hyvän mahdollisuuden ideoida uusia avauksia PR:n puolelle. Jos julkisuudessa kohistaan esimerkiksi tekoälyn vaikutuksesta toimialanne kehitykseen, yrityksen kannattaa miettiä, miten tätä keskustelua voisi hyödyntää positiivisen hypen aikaansaamiseksi. Yrityksen kannattaakin siis aktiivisesti ottaa kantaa trendaaviin aiheisiin ja julkaista omia ajatuksiaan alan kehityksestä esimerkiksi tiedotteiden tai sosiaalisen median avulla.

Jos mediaseuranta ei ole vielä osa yrityksenne viestintästrategiaa, kannatta se lisätä viestinnän työkalupakkiin mahdollisimman pian. Olemme Cisionilla koonneet myös ilmaiseksi ladattavaan oppaaseen ohjeet tehokkaan mediaseurannan aloittamiseen. Oppaan pääset lataamaan täältä.

Jos yrityksesi on kattavan mediaseurantatyökalun tarpeessa, autamme mielellämme! Jätä meille yhteydenottopyyntö, niin asiantuntijamme ovat sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.

 

Viestinnästä ansaitun median hallintaan

Markkinoinnin yleisen kehityksen mukaisesti myös viestinnässä yhä useammalla yrityksellä on tarve omaksua entistä enemmän digitaalisuuteen ja dataan pohjautuvaa lähestymistapaa omaan toimintaan. Cisionin Yhdysvalloissa 2017 tekemän tutkimuksen tulosten mukaan lähes 75 % viestintä- ja markkinointipäättäjistä oli sitä mieltä, että hei eivät hyödyntäneet uusien teknologioiden mahdollisuuksia tarpeeksi viestintäsuunnitelmien toteuttamisessa.

Muutoksen tarve kulkee käsi kädessä kasvavan tarpeen kanssa sisällyttää ansaittu media osaksi markkinointimixiä. Tällä hetkellä omistettu ja maksettu media hallitsevat markkinointibudjettien kakun jakamista. Globaalin maksetun median arvon arvioidaan kasvavan 628 miljardiin dollariin vuonna 2018. Tämä vääristää markkinointimixin tasapainoa ja tekee kokonaisuudesta tehottoman.

Digitaalinen markkinointi ja verkkokauppa ovat jo läpikäyneet muutoksia ja nyt yritysten on aika uudistaa ansaitun median toimintansa viestinnän saralla. Kyse on viestinnän siirtämisestä pelkästään perinteisistä tiedotusvälineistä useisiin eri median muotoihin ja epämääräisten mittarien hylkäämisestä. Potentiaalisen kattavuuden sijaan viestinnän tarvitsee tunnistaa oma vaikutuksensa toimittajien ja vaikuttajien julkaistessa yrityksestä. Viestintä muuttuu ansaitun median hallinnaksi.

Ansaitun median ratkaisu on kampanjoiden aktiivista suunnittelua ja mittaamista käyttämällä standardisoituja systeemejä ja prosesseja. Se mahdollistaa viestijöille toimittajien ja vaikuttajien kohdentamisen, viestien jakamisen ja lopulta kampanjoiden liiketoiminnallisen vaikutuksen mittaamisen.

Viestintäkampanjat ovat perinteisesti perustuneet luovuuteen. Ansaitun median ratkaisu tukee tätä luovuutta teknologian ja datan avulla.

Ansaitun median ratkaisun neljä hyötyä:

Sopivien vaikuttajien saavuttaminen

Ansaitun median ratkaisu auttaa visualisoimaan vaikuttajien väliset yhteydet luodun ja kulutetun sisällön välillä, jotta voit löytää parhaimmat ja sopivimmat kontaktit yrityksellesi.

Yksilöity viestintä

Viestien yksilöinti eri kohderyhmille parantaa tuloksia kattavuuden ja relevanttiuden kautta. Perinteisen “yksi viesti kaikille” -tavan sijaan yrityksesi sanoma sovitetaan eri mikrokohderyhmille. Digitaalisessa markkinoinnissa tämä ei ole mikään uusi juttu ja nyt se on saatavilla myös viestinnässä!

Luotettavat viestintämittarit

Ei enää luottamista “potentiaaliseen kattavuuteen”. Nykytekniikalla on mahdollista saada tietoon reaaliaikainen kattavuus, yleisön profilointi ja raportointi siitä miten vastaanottajat sitoutuvat tiettyihin liiketoimintavoitteisiin, kuten myyntiin ja brändin tunnettuuteen.

Datan keruu yhteen paikkaan

Ansaitun median ratkaisu mahdollistaa ristiriitaisten datalähteiden poistamisen tarkkaa ja luotettavaa dataa varten yhdistäen ansaitun, maksetun ja omistetun median kampanjatyökalut yhteen paikkaan.

Lue lisää ansaitun median ratkaisusta

 

Cisionin CMO:n Chris Lynchin kirjoittama artikkeli Forbesissa

Artikkeli Cisionin yhdysvaltalaisessa blogissa

Miten mitata viestintää?

Viestinnän vaikutuksen perusteleminen mittareilla ja liiketoiminta-arvolla on ollut aina haasteellista. Cisionin CEO:n Kevin Akeroydin sanoin: “Viestintä käyttää edelleenkin irrelevantteja mittareita, kun taas maksetun ja omistetun median puolella käytetään kovia numeroita, esimerkiksi konversioita ja vaikutusta liikevaihtoon. Tästä syystä maksettu ja omistettu media nähdään suorina investointeina ja viestintä vain strategisena kuluna, joka ei luo arvoa liiketoiminnalle.”

Millä tavoin viestintää voidaan mitata onnistuneesti?

Ensimmäinen vaihe on lopettaa keskittyminen vain perinteisiin viestinnän mittareihin, kuten mainintoihin, share of voiceen sekä huomioon ja siirtyä käyttämään myös markkinointikanavissa yleisimmin käytössä olevia digitaalisia mittareita:

  • Kattavuus – ihmisten määrä, jotka näkevät sisällön. Kyse on siis yleisön koosta.
  • Näyttökerrat – kuinka monta kertaa sisältö on näytetty. Yhdellä henkilöllä voi olla useita näyttökertoja tiettyä sisältöä kohtaan.
  • Sitoutuminen – kuinka monta kertaa ihmiset toimivat sisältöä kohtaan. Esimerkiksi tykkäykset, jaot ja kommentit.

Kuinka toteuttaa eri kanavien välinen raportointi

Valitettavaa kyllä, viestinnän ei ole helppo saada näitä digitaalisia mittareita käyttöönsä. Tämä johtuu siitä, että ansaittujen sisältöjen julkaisijat omistavat datansa ja he eivät yleensä jaa niitämuille.

Tämän takia viestinnän pitää päästä pois poterostaan ja verrata mittareita sosiaalisen median, verkkosivujen ja myynnin vastaavien mittareiden kanssa. Näin viestintä voi osoittaa toimintansa vaikutuksen muille alueille.

Eri kanavien mittareiden yhteen tuomisesta käytetään ”cross-channel”-termiä. Tuloksia ei näin seurata vain jokaisessa kanavassa erikseen vaan ympäri eri kanavia, kuten viestinnän, sosiaalisen median, verkkosivujen, display-mainonnan, hakutulosten jne.

Viestinnän mittaamisen hyödyt eri kanavissa

Suorituksen seuraamisella ympäri eri kanavia on monia etuja, mukaan lukien:

  • Ymmärrys siitä miten eri kanavat vaikuttavat toisiinsa. Mittaamalla viestinnän tehoa suhteessa muihin tekoihin saadaan selville vaikutukset eri kanaviin, jotka vaikuttavat suoraan lopputulokseen.
  • Kokonaiskuvan saaminen eri kampanja-aktiviteeteista. Kampanjalla saattaa esimerkiksi olla korkeat sitoutumisluvut viestinnän kanavissa, mutta tämä ei heijastu muiden kanavien suoriutumiseen.

Kanavien välisen suorituksen toteuttaminen

Kanavien välisen näkemys markkinointitehoon vaatii datan tuomista eri kanavista yhteen keskeiseen paikkaan.

Organisaatiot tyypillisesti tekevät tämän yhdistämällä dataa taulukoihin. Tämä lähestymistapa on kuitenkin sekä aikaakuluttava ja altis virheille. Näitä ongelmia pyritään ratkaisemaan omilla ratkaisuilla, jotka käyttävät business intelligence -työkaluja ja tietovarastoteknologioita. Tällainen projekti vie kuitenkin usein huomattavan paljon aikaa ja resursseja.

On olemassa myös ratkaisuja, jotka ovat luotu pelkästään viestintäkampanjoiden luomiseen, hallinnointiin ja niiden elinkaaren raportointiin. Ne auttavat organisaatioita automatisoimaan prosessia, joka tuo datan yhteen monesta lähteestä ja antaa viestijöille pääsyn tarvittaviin älykkäisiin raportteihin ja dashboardeihin. Ja koska ratkaisut ovat keskittyneet viestintäalaan, ne tarjoavat enemmän mahdollisuuksia kuin perinteiset business intelligence ja tietovarasto-ratkaisut. Tämä näkyy lukuisina tuloksina, kuten:

  • Nopea toimeenpano: Projekti voidaan panna toimeen viikoissa verrattuna useisiin kuukausiin tai vuosiin, joita entiset ratkaisut tarjoavat.
  • Onnistunut käyttöönotto: Yksinkertaisuus ja helppous käytössä, jota myös ei-tekniset viestijät tarvitsevat.
  • Paras vastine rahalle: Selkeästi paremmat kokonaiskustannukset, jotka voidaan kokea verrattuna perinteisiin ja työläisiin menetelmiin.

Yhteenveto viestinnän mittaamisesta

Tuomalla data yhteen useista kanavista, organisaatio voi antaa viestijöille arvokkaan, laajemman näkökulman joka mahdollistaa kampanjoiden parantamisen ajoissa ja sillä on myönteinen vaikutus myös liiketoiminnan tuloksiin. Viestintämittarien tuominen muiden mittareiden kylkeen on hyvä tapa viestinnälle esittää arvoa, joka sillä on muille markkinointitoimenpiteille ja viestinnän vaikutuksesta liiketoimintatuloksiin.

Miten mitata viestintätavoitteita?

Viestintäammattilaiset voivat saada näkyvyyttä johtoryhmässä ainoastaan mittaamalla, mittaamalla ja mittaamalla. Oikeiden tavoitteiden ja numeroiden mittaaminen on viestijöille mahdollisuus.

Ilman maksetun, ansaitun, jaetun ja omistetun median mittaamista keskittyminen oikeisiin asioihin on mahdotonta.

  • Mihin aiheisiin yleisö sitoutuu parhaiten?
  • Mistä kanavista suurin osa liikenteestä tulee?
  • Mitä julkaisuja yleisö haluaa yhä uudestaan?

Data auttaa vastaamaan näihin kysymyksiin.

Matematiikka ei perinteisesti ole kaikista suosituin osaamisalue viestijöiden keskuudessa. Mutta jos viestintä halutaan nähdä relevanttina ja arvokkaana bisnekselle tuloksia tuovana kumppanina, mukava-olla-olemassa-vähän-budjettia-toiminnon sijaan, matematiikka on välttämätöntä. Tulosten jakaminen, kuten kuinka monta liidiä viestintäkampanjat ovat tuoneet, lisäävät viestinnän arvostusta muiden liiketoimintojen parissa. Työn euromääräisten tulosten näkeminen voi olla myös virkistävää ja inspiroivaa!

Analyysi

Kun maksetun, ansaitun, jaetun ja omistetun -kanavat toimivat hyvin, on aika päättää mitä viestintämittareita tarvitaan toimivuuden näkemiseksi.

Jokaiselle neljästä mediatyypistä on omat mittarit.

Maksettu media

  • Sosiaalisen median markkinointikonversiot, käyttämällä dataa Facebookista, Twitteristä, LinkedInistä ja Google AdWordsistä.
  • Landing-sivun lomakkeiden täytöt.
  • Laadukkaiden lidiien kasvu sähköpostimarkkinointitietokannassa.
  • Uudet fanit tai seuraajat, jotka lukevat sponsoroitua sisältöä.
  • Liidit ja konversiot.

Ansaittu media

  • Vaikuttajapisteytys: Onko 10 000 seuraajaan vaikuttajalla sama arvo, kuin 1 000 seuraajan vaikuttajalla? On hyvin mahdollista, että 1 000 seuraajan vaikuttajan seuraajista 10 % tekee ostoksen vaikuttajan ansiosta, kun taas 10 000 seuraajan vaikuttajista vain 1 %.
  • Kuinka paljon verkkoliikennettä tulee organisaatiotasi koskevasta jutusta? Tarkasta tuleeko medioista ja blogeista liikennettä sivuillesi ja mitä he tekevät saapumisen jälkeen.
  • Uusien yleisöjen kasvu.

Jaettu media

Fanien ja seuraajien määrän mittaaminen on tärkeää, koska nopeat laskut tai laskeva trendi kertovat, että jokin on pielessä. Fanien ja seuraajien määrän nousu ei kuitenkaan ole bisnestulos. Seuraavat mittarit ovat:

  • Brändilähettiläiden teho tuotteiden ja palveluiden kertomisessa.
  • Tykkäysten, uudelleentwiittausten, jakojen ja kommenttien mittaaminen tuo määrällistä dataa tyylien ja kampanjoiden toimivuuudesta.
  • Yksilöityjen URLien, kuponkien, alennuskoodien ja puhelinnumeroiden käyttö sosiaalisessa mediassa.

Omistettu media

Huomion kiinnittäminen uniikkeihin kävijöihin, sivulla vietettyyn aikaan ja välittömään poistumiseen. Nämä asiat, kuten nousu (tai lasku) sosiaalisessa mediassa, voivat ilmaista onnistumista tai epäonnistumista.

  • Latausten ja jakojen seuraaminen sähköpostimarkkinoinnissa. Lataavatko vastaanottajasi sisältöäsi, lukevatko, katsovatko tai kuuntelevatko he sen heti lataamisen jälkeen. Onko sisältö niin hyvää, että he jakavat sen eteenpäin omille yhteisöilleen?
  • Jaetaanko omistettua sisältöä? Tämä antaa tietoa uudesta lukijasta, joka tietää toimintasi.
  • Yleisön tehon mittaaminen (ihmiset, jotka kommentoivat tai jakavat sisältöä) seuraamalla tuottavatko he bisnestä.
  • Lisääkö se myyntiä?

Toiminnan mittaaminen Google Analytcsillä

Alla olevien mittareiden seuraamiseen ei tarvitse investoida mittaamistyökaluihin tai datan visualisointisovelluksiin, mutta ne vaativat hieman aikaa Google Analyticsissä.

    • Välitön poistuminen. Onko sivun sisältö houkuttelevaa oikeille ihmisille? Vai tulevatko he vain tietyn sisällön perässä ja sitten lähtevät heti pois?
    • Tavoitteiden saavuttaminen. Tee tavoitteita, jotka kartoittavat uutiskirjeen rekisteröitymis -sivua, ota yhteyttä -lomaketta ja muita liidien jättämis -sivuja tavoitteina. Tämän jälkeen Google Analytics pystyy mittaamaan konversiolukuja.
    • PageRank sisällön johtaville avainsanoille Google Webmaster Toolsista. Tämä auttaa tunnistamaan keskittymistä vaativat avainsanat. Tämän jälkeen on vuorossa hakutuloksien seuraaminen suhteessa avainsanoihin.
    • Sivuja istuntoa kohden. Tutkivatko kävijät sivuja?  Kohdistetun ja kiinnostavam sisällön luomisen jälkeen yleisön voi odottaa pysyvän sivulla ja lukevan lisää alkuperäisen klikkauksen jälkeen.
    • Viittaukset. Mistä uudet vierailijat tulevat? Mistä medialähteestä tulevat kaikista olennaisimmat kävijät tavoitteiden toteuttamista varten?

Näiden mittareiden seuraamiseen on muutama vaihtoehto riippuen yleisöstä:

    • Laskentataulukko. Yksinkertainen ja toimiva tapa, joka antaa historiallisen näkymän tuloksiin helposti.
    • PowerPoint. Voit käyttää dataa laskentataulukosta helposti luettaviem grafiikoiden luomiseen ja taulukoiden jakamiseksi johdolle.
    • Analytiikkaraportointiohjelma, joka tekee edelliset puolestasi.

Vain oikeita mittareita mittaamalla voit todistaa kuinka tärkeää viestintä on liiketoiminnalle pelkän pöhinän sijaan.

Käytä numeroita ja selvitä mikä oikeasti toimii yrityksellesi ja käytä tätä tietoa muokataksesi viestintäsuunnitelmastasi entistä tehokkaampi.

Mitä analytiikka oikeasti kertoo viestinnästäsi?

Lehdistötiedotteen hyödystä liikkuu erilaisia vinoutuneita käsityksiä. Ajatellaan, että julkaisemalla tiedotteen parhaat toimittajat näkevät sen ja haluavat heti tehdä siitä syvääluotaavan artikkelin. Tai että tiedotteen julkaisun jälkeen miljoonat ihmiset ostavat juuri tiedotettuja tuotteita.

Tiedoteanalytiikasta on helppo tehdä tiettyjä olettamuksia sen tehosta, mutta tässä on muutama kohta, jotka usein menevät sekaisin:

Näyttökerrat eivät ole yhtä kuinka klikit sivullesi.

Tämä on yleinen väärinymmärrys. “Otsikon näyttökerrat” eivät tarkoita sitä, kuinka monta kertaa tiedotteesi on luettu tai edes sitä kuinka monta kertaa otsikkoasi on klikattu tiedotteen näkemiseksi.

Tuhansilla verkkosivuilla löytyy uutisaggregaattoreita ja RSS-syötteitä, jotka näyttävät tiedotteiden otsikot. Jos tiedotteesi otsikko ilmaantuu tänne, se lasketaan mukaan. Korkeampi otsikon näyttökerta tarkoittaa, että useammalla ihmisellä on mahdollisuus nähdä, mutta se ei välttämättä osoita sitä kuinka moni on lukenut tiedotteesi.

Lukukerrat eivät myöskään ole yhtä kuin klikit

Vaikka tiedotteesi luetaan se ei tarkoita, että linkkiä sivullesi klikataan. Kävijöiden saanti verkkosivullesi vaati työtä.

Miten tämä sitten tapahtuu? Tarjoa jotain muutakin “Lisätietoa”-kohdan linkin lisäksi, kuten esimerkiksi:

“Ladataksesi kopion tästä erikoisraportista, tilaa uutiskirjeemme.”

Tämän jälkeen linkkaa kävijät oikealle landing-sivulle, josta he löytävät haluamansa helposti. Ihmiset siirtyvät todennäköisemmin tiedotteestasi kotisivuillesi jos tarjoat heille jotain mehukasta.

Jaot mediassa eivät aina näy kattavuudessa

Analytiikassa löytyy “Jaot mediassa” tai vastaava termi, joka listaa toimitukset ja verkkosivut, jotka vastaanottivat tiedotteen. Osa näistä julkaisee automaattisesti tiedotteen, varsinkin jos kyseessä on uutisaggregaattorivirta. Osa toimituksista kuitenkin kieltäytyy. Osalla toimituksista on ihmisiä toimittajina, jotka katsovat tiedotteet läpi ja valitsevat ainoastaan heidän yleisölleen kaikista oleellisimmat julkaistavaksi.

Tätä ei kannata lannistua. Haluat tiedotteesi tulevaan siellä missä se on kaikista relevanteita ja missä lukijat saavat siitä eniten irti. Keskity siis määrän sijasta laatuun verkkotiedottamisessa.

Mitä tahansa analytiikka kertoo sinulle, muista että sinun pitää silti tehdä tiedotteen sisällöstä sitouttavaa ja houkuttelevaa, jotta ihmiset lukevat sen, jakavat sen, ja klikkaavat linkkejäsi.

5 ratkaisua modernin viestinnän haasteisiin #CisionWorldTour’ilta

Viime viikolla Cision aloitti #CisionWorldTour-tapahtumakiertueen Chicagossa.  Kiertueella järjestetään keskustelutapahtumia ympäri maailmaa, jossa alan parhaat tekijät kertovat näkemyksiään viestinnän tilasta.

Seuraavaksi viisi asiaa, joita kiertueen ensimmäisellä pysäkillä muun muassa puhuttiin.

1. Viestijöiden täytyy opetalla uusi kieli

Yksi suurimmista tapahtuman teemoista oli ansaitun median (PR/viestintä/mediasuhteet) pienet budjetit verrattuna omistettuihin ja maksettuihin medioihin (omat sisällöt ja mainostaminen), vaikka kuluttajat luottavat kaikista medioista eniten ansaittuun. Miksi näin on?

Useat puhujat ottivat esille, että ansaittu media ei puhu samaa kieltä kuin toimitusjohtajat ja markkinointijohtajat. Johtoryhmien käyttämä kieli on dataohjattua, ROI:hin keskittyvää ja mittareihin ja laskettaviin tuloksiin kannustavaa. Matt Ragas, DePaul Universityn professori ja akateeminen johtaja, sanoi tästä: “Data ja numerot ovat liiketoiminnan ja johtoryhmän kieli. Kehitä selviä tavoitteita ja päämääriä, jonka jälkeen käytä analytiikkaa viestinnän havainnollistamiseen ja arvon kehittämiseen.”

2. Maksettu, omistettu, ansaittu: markkinointimixin uudelleen tasapainottaminen

81 % markkinoinnin johtohenkilöistä uskoo, että ansaittu media on maksettua tehokkaampaa. Silti suurin osa markkinointibudjeteista menee maksettuun mediaan. Tämä on viestijöille mahdollisuus kysyä ja vaatia merkittäviä mittareita heidän käyttämiltään ohjelmilta, jotta he voivat todistaa työnsä vaikutuksen liiketoiminnalle. Tähän tarvitaan dataa ja numeroita sekä kunnollisia mittareita kuten konversioita ja liikevaihtoa tykkäyksien ja jakojen sijaan. Viestijät voivat kääntää työnsä ymmärrettäviksi tavoitteiksi, jotka auttavat heitä saamaan tarvitsemansa budjetin menestyksekkäisiin projekteihin.

3. Määritä sisältöohjelmiesi arvo

Sisältömarkkinointi on vahvin brändin tarinankerrontatyökalu, joka markkinointi- ja viestintätoimistoilla on käytössään. Mukaansatempaava, yksilöllinen ja korkealaatuinen sisältö mahdollistaa mediahuomion, vaikuttajayhteistyön, pöhinän ja kartoittaa medianäkyvyyden laskettavissa oleviksi tuloksiksi. Sisältö on ensimmäinen askel laadukkaaseen markkinointiviestinnän perustaan, mutta sisältö joka on julkaistu vain omilla alustoilla ei riitä yrityksen menestykseen.

Mark Scahefer, The Content Coden kirjoittajan, sanoin:

 

Hyvin ajateltu usean kanavan sisältöstrategia on välttämätöntä. Sijoittamalla omaan tutkimukseen ja ajatusjohtajuuteen sekä vähentämällä vähemmän tärkeää sisällönluontia viestintätiimin ja johdon on helpompi puhua brändistä. Muutama tunnettu huippusisältö, jotka sitouttavat ovat asiakkaille ja prospekteille vuodesta toiseen hyvää lukemista. Cisionin Social Journalism Studyt ovat yksi esimerkki vuosittaisesta tutkimuksesta, joka sitouttaa hyvin vaikuttajia ja mediaa, ja joista saa materiaalia useisiin kanaviin vuoden ympäri.

Mark Schaeferillä oli myös lukuisia muita hyviä kiteytyksiä sisältömarkkinoinnista, kuten “30 % kaikista hauista tehdään äänellä vuonna 2020.” Olemme jo nähneet muutoksen ihmisten käyttäytymisessä Cisionilla ja olemme huomanneet, että taktinen “Kuinka”-sisältö, joka vastaa kysymykseen toimii todella hyvin suhteessa muuhun sisältöön. Ihmiset hakevat vastauksia kysymyksiinsä Googlen, Alexan tai vielä keksimättömän tekoälyn kautta. Sama pätee ansaitussa mediassa ja vaikuttajanäkyvyysohjelmissa: toimittajat ja vaikuttajat etsivät oikeaa, oleellista ja autenttista sisältöä yritykseltäsi. Viestijän työ on toimittaa se muodossa, joka mahdollistaa jutun kertomisen parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen maineelle.

Schaeferin mukaan, “joka kerta, kun käyttäjä kirjautuu Facebookkiin, siellä on keskimäärin 1500 jaettavaa tarinaa” ja “informaatio verkossa kasvaa 500 % vuoteen 2020 mennessä.”

Kauhistuttaako, että sisältöäsi ei enää koskaan nähdä?

Luotetuille tietolähteille on aina paikkansa, riippumatta siitä kuinka informaatiota on tarjolla. Tämän takia viestintä ja ansaittu media jatkavat merkityksensä kasvua tulevina vuosina.

4. Hashtagkaappaus – spämmi on menestyksen merkki

#CisionWorldTour-hashtagin seurannassa sattui hauska asia:  spämmibotit alkoivat twiitata roskapostiviestejä kyseisellä hashtagilla. Tämä tapahtuu usein silloin kun hashtagi alkaa trendaamaan. Bottien tuleminen keskusteluun on varma merkki menestyksestä!

Cisionilla sosiaalisen mediaan käytetään useita mittareita, joilla voidaan todistaa sen arvo liiketoiminnalle. Osa sisältää edellä mainittuja asioita ja muita konkreettisia tuloksia, mutta myös ihmisten vuorovaikutusta meihin ja miten muutamme heidän käsitystään Cisionista positiivisemmaksi.

Tärkeintä on ymmärtää, että ansaittu media on voimakas työkalu, johon ala keskittyy entistä enemmän koko ajan. Aikaisemmin ei ollut helppoa ja järkevää tapaa määritellä ansaitun median ja vaikuttajanäkyvyyden menestystä. Cision jatkaa aiheesta keskustelua alan huippujen kanssa #CisionWorldTour’illa.

5. Taistelu valeuutisia vastaan on mahdollisuus eikä este

Uutismedioiden nykytilasta puhuminen vie keskustelun nopeasti myös valeuutisiin. Kaksi käytännön vinkkiä, jotka tulivat ilmi paneelissa, jossa käsiteltiin Cisioninin 2017 State of the Media –raporttia. Molemmat painottavat, että eettiset mediasuhteet ovat tehokkaampia kuin turbulentit uutiset ja poliittinen ilmasto.

Ei ole kysymys vain rehellisyydestä, kyse on virheellistä tietoa vastaan taistelemisesta ja totuuden pyörittämisestä.- Steve Nolan, Gogo.

Toimittajat eivät halua #FakeNews-leimausta. Viestijät voivat helpottaa tätä olemalla avoimia ja rehellisiä. – Bill Zucker, Kethcum.

Maksetut mainokset menettävät tehoaan ja niihin ei luoteta. Yritysten pitää siirtää keskittymistään niistä pois jos ne haluavat lisätä kuluttajien luottamusta. Viestintäammattilaisten täytyy kysyä ja pyytää enemmän mittareita käyttämiltään ohjelmilta ja parittaa ansaittu media ja vaikuttajanäkyvyys ymmärrykseen niiden vaikutuksesta asiakkaisiin sekä kampanjoiden arvon parempaan määrittämiseen.

Media-analyysi: Ebolan globaali uutisointi – paniikki leviää itse virusta nopeammin

Miten aikamme vakavin terveysuhka näkyy mediassa ympäri maailmaa?

Cision UK:n blogipostaus Cisionin globaalin mediaseurannan projektista.

Ebola-virus on hallinnut media maailmalaajuisesti viimesten kuukausien aikana. Toukokuun alusta lähtien Cisionin verkkoseurantatyökalu löysi verkkomediasta yli 1,5 miljoonaa viittausta tautiin kaikkiaan 190 eri maasta. Seuraava kysymys kuuluukin mistä maista tai maanosista suurin osa Ebola-aiheisesta uutisoinnista on peräisin?

World Health Organization WHO:n pääjohtaja Margaret Chan oli Ebolaa nykyajan vakavimmaksi terveysuhaksi kuvailevassa kannanotossaan huolissaan etenkin Länsi-Afrikan köyhimmistä maista, joiden hauras yhteiskuntarakenne on erityisen altis median kautta leviävälle paniikkimielialalle. Näissä maissa Chan kuvailikin tällä hetkellä paniikin leviävän itse virusta nopeammin.

Tutkimalla Ebolaa käsittelevien artikkeleiden maakohtaista lukumäärää sekä osuutta kaikesta uutisoinnista Cision tutki Ebola-uutisoinnin toimituksellista painoarvoa kussakin maassa.

Ebolan-panoarvo

Afrikassa verkkomedia painoittui kaikkein eniten Ebola-uutisointiin. Maanosan yhteensä noin 6,5 miljoonasta artikkelijulkaisusta  55 461 mainittiin Ebola-virus.  Kaikkiaan 0,84 % kaikesta uutisoinnista siis käsitteli aihetta tai viittasi siihen. Ei liene yllättävää, että myös maakohtaisten tulosten tarkastelu paljastaa Ebola-uutisoinnin olevan erityisen vilkasta juuri Afrikan maissa. Ebola-epidemian pahimmin runtelemissa maissa kuten  Liberiassa ja Sierra Leonessa jopa 25-30 % kaikesta verkkouutisoinnista käsitteli Ebolaa. Suomessa Ebola-aiheisia artikkeleita julkaistiin tarkastelujakson aikana verkossa yhteensä 4732 kappaletta ja vertailuluku aiheen toimituksellisesrta painoarvosta maassamme oli 0,48 %.

Amerikan mantereella Ebola-uutisointi sai Cisionin vertailussa Afrikan jälkeen toiseksi eniten toimituksellista painoarvoa  (0,82 %).  Cisionin tutkimuksen korkeasta sijoituksesta sekä Ebola-aiheisten artikkeleiden sinänsä suuresta lukumäärästä (779 390) huolimatta on syytä huomuida, ettei aihe tarkasteluajanjaksoon sisältyneiden yli 94,5 miljoonan julkaisun joukossa noussut Amerikassa läheskään yhtä merkittävään asemaan kuin Afrikassa.

Eurooppa ja Oseania sijoittuivat vertailun seuraaville sijoille 0,60 %:n ja 0,37 %:n osuuksilla, kun taas Aasiassa Ebola-aiheisten uutisten osuudeksi jäi vaatimattomat  0,19 %.  Aasiassa huomattavan poikkeuksen muodosti Itä-Timor,  jonka verkkomediassa julkaistuista artikkeleista peräti 3,14 % käsitteli Ebolaa.

Tutkimus toteutettiin Cisionin globaalilla verkkomediaseurantatyökalulla, jonka avulla seurattiin Ebola-sanan eri kieliversioita 1.5.-15.10.2014. Yhteensä seuranta tuotti noin 1,5 miljoonaa osumaa.

Lue alkuperäinen postaus ja tutustu infograafiin Cision UK:n blogissa.